Elintarvikeyrityksen pintapuhtausohjelman kehittäminen
Tarkiainen, Tiina (2011)
Tarkiainen, Tiina
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061712259
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061712259
Tiivistelmä
Elintarviketeollisuudessa toimivien yritysten tuotannon pohjana on omavalvonta. Omavalvonta käsittää kaiken, mitä yrityksessä tehdään aina raaka-aineista valmiiseen tuotteeseen asti. Omavalvontaa noudattamalla yritys sitoutuu tekemään asioita siihen kirjatulla tavalla.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella Scanegg Suomi Oy:n rikkomon puhdistamista koskien kaikkia toimia tuotannon lopettamisen jälkeen. Puhdistamisen tehokkuutta tarkasteltiin ensin aistinvaraisesti ja sen jälkeen mikrobiologisesti kokonaisbakteerien määrittämisellä sekä maljalta että Hygicultilta. Lisäksi puhtautta analysoitiin ATP-menetelmällä. Verrattaessa aikaa, mekaanista työtä ja pesuainetta huomattiin suurin vaikutus olevan mekaanisella pesemisellä. Läm-pötilalla ei ollut vaikutusta puhdistuksen lopputulokseen.
Tärkeä osa oli myös työohjeiden saattaminen ymmärrettävään muotoon. Puhdistusohjeiden tuli olla sellaiset, että kuka tahansa pystyy niitä noudattamalla suorittamaan tuotannon jälkeisen puhdistuksen. Jotta myös puhdistaminen olisi jäljitettävissä, haluttiin lomake, johon työntekijä kuittaa puhdistuksen tehdyksi.
Koska elintarviketehtaan puhtauden valvominen on aistinvaraisen arvioinnin lisäksi melko kallista ja hankalaa, haluttiin verrata eri tapoja seurata sitä. Tulosten johdosta päädyttiin halvimpaan ja ehkä työläimpään tapaan eli kokonaisbakteerimääritykseen pinnoilta. Tätä kirjoittaessani Scanegg Suomi Oy on kuitenkin siirtynyt proteiinijäämien määrittämiseen pinnoilta.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella Scanegg Suomi Oy:n rikkomon puhdistamista koskien kaikkia toimia tuotannon lopettamisen jälkeen. Puhdistamisen tehokkuutta tarkasteltiin ensin aistinvaraisesti ja sen jälkeen mikrobiologisesti kokonaisbakteerien määrittämisellä sekä maljalta että Hygicultilta. Lisäksi puhtautta analysoitiin ATP-menetelmällä. Verrattaessa aikaa, mekaanista työtä ja pesuainetta huomattiin suurin vaikutus olevan mekaanisella pesemisellä. Läm-pötilalla ei ollut vaikutusta puhdistuksen lopputulokseen.
Tärkeä osa oli myös työohjeiden saattaminen ymmärrettävään muotoon. Puhdistusohjeiden tuli olla sellaiset, että kuka tahansa pystyy niitä noudattamalla suorittamaan tuotannon jälkeisen puhdistuksen. Jotta myös puhdistaminen olisi jäljitettävissä, haluttiin lomake, johon työntekijä kuittaa puhdistuksen tehdyksi.
Koska elintarviketehtaan puhtauden valvominen on aistinvaraisen arvioinnin lisäksi melko kallista ja hankalaa, haluttiin verrata eri tapoja seurata sitä. Tulosten johdosta päädyttiin halvimpaan ja ehkä työläimpään tapaan eli kokonaisbakteerimääritykseen pinnoilta. Tätä kirjoittaessani Scanegg Suomi Oy on kuitenkin siirtynyt proteiinijäämien määrittämiseen pinnoilta.