"Ko on tämmönen mahollisuus vanahuksille" : Aterian ja palvelun merkitys iäkkäille
Repo, Maarit (2011)
Repo, Maarit
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061311899
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061311899
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää seurakunnan ylläpitämän ja seurakunnan tiloissa tarjottavan ateriapalvelun merkitystä yli 70-vuotiaille iäkkäille asiakkaille. Samalla selvitettiin, miten iäkäs henkilö voi Ylivieskassa saada ateriapalvelun. Tavoitteena oli saatujen tulosten perusteella kehittää seurakunnan ateriapalvelua vastaamaan iäkkäiden tarpeita ja näin tarjota mahdollisimman monelle iäkkäälle mahdollisuus aterioida seurakunnan ateriapalvelussa.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia menetelmiä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin havainnointi sekä osallistuva havainnointi. Havainnoitavia oli 20. Havaintojen tueksi suoritettiin ryhmäkeskustelu 16 henkilön kanssa. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla ja kehittämismenetelmänä oli ruotsalainen FAMM-ateriamalli.
Opinnäytetyön tulosten mukaan ateriapalvelun aterialla ja palvelulla oli iäkkäille ravitsemuksellinen ja sosiaalinen merkitys. Aterian ravitsemuksellinen merkitys ilmeni ruoan annoskokona ja syödyn ruoan määränä. Lisäksi ateriapalvelun ateria oli usealle päivän ainoa lämmin ateria. Henkilökohtainen palvelu vahvisti aterian ravitsemuksellista merkitystä, koska ilman henkilökohtaista palvelua osalla iäkkäistä ei olisi ollut mahdollisuutta ruokailla ateriapalvelussa heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Aterian sosiaalinen merkitys ilmeni keskusteluina, joita käytiin aterian äärellä. Ateriapalvelussa vallitsi aina tietty hierarkia ja etiketti iäkkäiden kesken. Ateriapalvelun sosiaalinen ja yhteisöllinen merkitys ilmeni iäkkäiden kokemuksina luoda ja ylläpitää verkostoja sekä keskusteluina henkilökunnan ja muiden iäkkäiden kanssa. Ateriapalvelulla oli merkitystä iäkkäiden toimintakykyyn, koska heikentynyt toimintakyky tai muistisairaus ei ollut esteenä tulla ruokailemaan. Ateriapalvelussa oli myös kehitettävää, kuten palvelun ilmoittelussa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen lisäämisessä.
Tuloksilla on merkitystä, kun kehitetään palvelun tarjoajien ylläpitämiä iäkkäiden ateriapalveluita. Tulokset auttavat myös selvitettäessä kotona asuvien ateriapalveluita käyttävien iäkkäiden ravitsemustilaa.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia menetelmiä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin havainnointi sekä osallistuva havainnointi. Havainnoitavia oli 20. Havaintojen tueksi suoritettiin ryhmäkeskustelu 16 henkilön kanssa. Saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla ja kehittämismenetelmänä oli ruotsalainen FAMM-ateriamalli.
Opinnäytetyön tulosten mukaan ateriapalvelun aterialla ja palvelulla oli iäkkäille ravitsemuksellinen ja sosiaalinen merkitys. Aterian ravitsemuksellinen merkitys ilmeni ruoan annoskokona ja syödyn ruoan määränä. Lisäksi ateriapalvelun ateria oli usealle päivän ainoa lämmin ateria. Henkilökohtainen palvelu vahvisti aterian ravitsemuksellista merkitystä, koska ilman henkilökohtaista palvelua osalla iäkkäistä ei olisi ollut mahdollisuutta ruokailla ateriapalvelussa heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Aterian sosiaalinen merkitys ilmeni keskusteluina, joita käytiin aterian äärellä. Ateriapalvelussa vallitsi aina tietty hierarkia ja etiketti iäkkäiden kesken. Ateriapalvelun sosiaalinen ja yhteisöllinen merkitys ilmeni iäkkäiden kokemuksina luoda ja ylläpitää verkostoja sekä keskusteluina henkilökunnan ja muiden iäkkäiden kanssa. Ateriapalvelulla oli merkitystä iäkkäiden toimintakykyyn, koska heikentynyt toimintakyky tai muistisairaus ei ollut esteenä tulla ruokailemaan. Ateriapalvelussa oli myös kehitettävää, kuten palvelun ilmoittelussa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen lisäämisessä.
Tuloksilla on merkitystä, kun kehitetään palvelun tarjoajien ylläpitämiä iäkkäiden ateriapalveluita. Tulokset auttavat myös selvitettäessä kotona asuvien ateriapalveluita käyttävien iäkkäiden ravitsemustilaa.