Lasten varhainen kielenkehittyminen
Kangasmäki, Kati; El Mriri, Suvi (2011)
Kangasmäki, Kati
El Mriri, Suvi
Vaasan ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061612233
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061612233
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään lasten varhaista kielenkehitystä ja sen häiriöitä sekä kaksi- tai monikielisyyden vaikutuksia lasten kielenkehitykseen. Tutkimuksen kohteena olevien lasten ikä rajattiin 0–6 vuoteen. Tutkimuskysymyksenä tässä tutkimuksessa oli lasten varhainen kielenkehitys ja siinä ilmenevät vaikeudet sekä näiden liittyminen kaksi- tai monikielisten lasten kielenkehitykseen.
Tutkimus suoritettiin huhtikuussa 2011 viidessä eri vaasalaisessa päiväkodissa. Aineiston keruu tapahtui kyselylomakkeen avulla. Kysely oli suunnattu erityisesti lastentarhanopettajille ja erityislastentarhanopettajille. Kyselyssä pyrittiin selvittämään, millaisia havainnointikeinoja varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on lasten kielelliseen kehitykseen sekä ammattilaisten toimenpiteet heidän havaittuaan lapsilla kielellisiä vaikeuksia. Kyselyn tarkoituksena oli myös tarkentaa eri-ikäisten lasten kielellisiä vaikeuksia sekä kaksi- tai monikielisyyden vaikutuksia lasten kielelliseen kehitykseen.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset havainnoivat lasten kielenkehitystä monin eri tavoin. Tavallisimpina havainnointikeinoina olivat muun muassa lasten kanssa keskusteleminen sekä lapsen kielenkäytön seuraaminen esimerkiksi leikkitilanteissa. Aikuisen antama hyvä kielellinen malli ja rikas kielellinen ympäristö mainittiin usein kielenkehitystä tukeviksi asioiksi. Suuret ryhmäkoot ja köyhä kielellinen ympäristö tulivat esiin kielenkehitykseen haitallisesti vaikuttavina asioina. Ammattilaisten ”musta tuntuu”-toiminta ja dokumentoinnin puute ilmenivät useissa vastauksissa haitallisina tekijöinä. Tutkimuksessa tuli esiin, että lapsilla useimmin esiintyviä kielellisiä vaikeuksia olivat änkyttäminen, artikulaatiovaikeudet sekä kirjainten puuttuminen sanoista. Apua lasten kielellisiin vaikeuksiin haetaan vastausten mukaan yleisimmin erityislastentarhanopettajalta tai puheterapeutilta. Vastauksista tuli ilmi, että kaksi- tai monikielisyys saattaa hidastaa lasten kielenkehitystä aluksi. Kaksi- tai monikielisyydellä on kyselyyn vastaajien mukaan sekä kieltä tukevia että haittaavia vaikutuksia. Kyselyn vastauksista voi päätellä, että lapsen kielellinen lahjakkuus sekä mahdolliset kielelliset häiriöt omassa äidinkielessä vaikuttavat kielten oppimiseen.
Tutkimus suoritettiin huhtikuussa 2011 viidessä eri vaasalaisessa päiväkodissa. Aineiston keruu tapahtui kyselylomakkeen avulla. Kysely oli suunnattu erityisesti lastentarhanopettajille ja erityislastentarhanopettajille. Kyselyssä pyrittiin selvittämään, millaisia havainnointikeinoja varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on lasten kielelliseen kehitykseen sekä ammattilaisten toimenpiteet heidän havaittuaan lapsilla kielellisiä vaikeuksia. Kyselyn tarkoituksena oli myös tarkentaa eri-ikäisten lasten kielellisiä vaikeuksia sekä kaksi- tai monikielisyyden vaikutuksia lasten kielelliseen kehitykseen.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset havainnoivat lasten kielenkehitystä monin eri tavoin. Tavallisimpina havainnointikeinoina olivat muun muassa lasten kanssa keskusteleminen sekä lapsen kielenkäytön seuraaminen esimerkiksi leikkitilanteissa. Aikuisen antama hyvä kielellinen malli ja rikas kielellinen ympäristö mainittiin usein kielenkehitystä tukeviksi asioiksi. Suuret ryhmäkoot ja köyhä kielellinen ympäristö tulivat esiin kielenkehitykseen haitallisesti vaikuttavina asioina. Ammattilaisten ”musta tuntuu”-toiminta ja dokumentoinnin puute ilmenivät useissa vastauksissa haitallisina tekijöinä. Tutkimuksessa tuli esiin, että lapsilla useimmin esiintyviä kielellisiä vaikeuksia olivat änkyttäminen, artikulaatiovaikeudet sekä kirjainten puuttuminen sanoista. Apua lasten kielellisiin vaikeuksiin haetaan vastausten mukaan yleisimmin erityislastentarhanopettajalta tai puheterapeutilta. Vastauksista tuli ilmi, että kaksi- tai monikielisyys saattaa hidastaa lasten kielenkehitystä aluksi. Kaksi- tai monikielisyydellä on kyselyyn vastaajien mukaan sekä kieltä tukevia että haittaavia vaikutuksia. Kyselyn vastauksista voi päätellä, että lapsen kielellinen lahjakkuus sekä mahdolliset kielelliset häiriöt omassa äidinkielessä vaikuttavat kielten oppimiseen.