Vankilat ja rikostorjunta
Paasonen, Katja (2011)
Paasonen, Katja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010297
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010297
Tiivistelmä
Rikostorjunnan yhteiskunnallinen vastuu on rikosseuraamusalalle jaettu kriminaalipolitiikan keinoin. Suomen kriminaalipoliittinen päätöksenteko vaikuttaa kaikkiin yhteiskunnallisiin toimijoihin ja velvoittaa heitä puuttumaan rikosten suunnitteluun ja tekoon ennalta ehkäisevästi. Rikosseuraamusalalla on käyty keskustelua vankien rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavista kongnitiivis-behavioraalisista ohjelmista, koulutuksesta sekä kuntouttavasta työtoiminnasta, joiden tavoitteena on integroida vankeja yhteiskuntaan. Rikostentorjuntatyö on tässä kuntouttamiseen tähtäävissä suunnitelmien ja muutosten keskustelussa jäänyt taka-alalle. Kuitenkin rikostorjuntaa on kehitetty erilaisilla rikoksentorjuntaohjelmilla, niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin, joiden vaatimukset toimien osalta yltävät joka tapauksessa aina vankiloihin asti.
Lukuisten organisaatiouudistusten vuoksi vartijoiden on ollut vaikea pysyä mukana muutoksissa ja muutosten vaikutukset näkyvät vartijoiden turhautumisena valvontatyötä kohtaan. Muutokset vaikuttavat huonosti toteutettuna heikentävästi työ hyvinvointiin ja siten suoraan työn suorittamiseen ja tuloksellisuuteen. Valvontahenkilökunnan motivaatiota on laskenut myös mahdollisuus vaikuttaa yhä vähemmän oman työnsä sisältöön ja lisäksi työn motivaatiota ylläpitävä tarkastus- ja turvallisuuskoulutus on toistaiseksi lopetettu valtion tiukan säästöohjelman vuoksi.
Rikosseuraamusalan organisaation ja henkilöstön muutokset eivät ole ainoa asia, joka on muuttunut laitostasolla. Myös vankipopulaatio on muuttunut jatkuvasti rikollisuuden siirtyessä yhä kansainvälisempään ja ammattimaisempaan suuntaan. Rikollisjärjestöt värväävät uusia jäseniä vankiloissa, aiheuttavat vankiyhteisössä pelkoa ja eriarvoisuutta sekä solmivat uusia rikollisia yhteyksiä toimintansa laajentamiseksi sekä parantamiseksi. Rikokset ovat muuttuneet luonteeltaan entistä häikäilemättömämmiksi ja kovemmiksi. Huumeet ovat lisänneet tuloaan vankiloihin rikollisaineksen muutoksen johdosta, jolloin myös huumevelat ja niihin liittyvä väkivalta tulevat lisääntymään vankiyhteisössä sekä vankilan kurinpitorangaistuksina.
Asiantuntijahaastatteluissa vastaajat kertovat kokemuksistaan tämän päivän rikoksentorjuntatyöstä rikosseuraamusalalla. He ovat pitkään työskennelleitä erityisosaajia, joiden henkilökohtainen kokemus ja mielenkiinto rikostorjuntaan ovat hyvin laaja-alaista. Asiantuntijahaastatteluista tuli ajankohtaista tietoa vankiloiden rikostorjunnasta sekä kehittämisehdotuksia rikostorjuntatoimien parantamiseksi. Asiantuntijat toivat esiin järjestäytyneen rikollisuuden ja kansainvälistymisen suuren huolenaiheen, joka vankiyhteisössä korostuu entistä voimakkaammin vankien keskinäisessä hierarkiassa ja painostuksessa rikosten tekemiseen. Huono-osaiset huumeidenkäyttäjävangit ovat vankihierarkiassa kaikkein heikoimmassa asemassa seksuaalirikollisten jälkeen, joka altistaa heidät painostuksen alaisena tekemään vankeusaikana rikoksia. Tiedustelutiedon käyttö vankiloiden rikostorjunnassa auttaa toimien oikeinkohdentamista ja se on lisääntynyt PTR -keskuksen toiminnan tehostamisen myötä. Tiedustelutiedon merkitys on vankiloissa korostunut rikollisuuden muuttuneen luonteen vuoksi. Kansainvälisistä rikollisryhmittymistä saadaan tietoa paremmin kuin ennen, joka taas mahdollistaa sen tunnistamisen ja torjunnan laitoksissa.
Asiasanat: rikostorjunta, kriminaalipolitiikka, rikosseuraamuslaitos, valvonta, järjestäytynyt rikollisuus
Lukuisten organisaatiouudistusten vuoksi vartijoiden on ollut vaikea pysyä mukana muutoksissa ja muutosten vaikutukset näkyvät vartijoiden turhautumisena valvontatyötä kohtaan. Muutokset vaikuttavat huonosti toteutettuna heikentävästi työ hyvinvointiin ja siten suoraan työn suorittamiseen ja tuloksellisuuteen. Valvontahenkilökunnan motivaatiota on laskenut myös mahdollisuus vaikuttaa yhä vähemmän oman työnsä sisältöön ja lisäksi työn motivaatiota ylläpitävä tarkastus- ja turvallisuuskoulutus on toistaiseksi lopetettu valtion tiukan säästöohjelman vuoksi.
Rikosseuraamusalan organisaation ja henkilöstön muutokset eivät ole ainoa asia, joka on muuttunut laitostasolla. Myös vankipopulaatio on muuttunut jatkuvasti rikollisuuden siirtyessä yhä kansainvälisempään ja ammattimaisempaan suuntaan. Rikollisjärjestöt värväävät uusia jäseniä vankiloissa, aiheuttavat vankiyhteisössä pelkoa ja eriarvoisuutta sekä solmivat uusia rikollisia yhteyksiä toimintansa laajentamiseksi sekä parantamiseksi. Rikokset ovat muuttuneet luonteeltaan entistä häikäilemättömämmiksi ja kovemmiksi. Huumeet ovat lisänneet tuloaan vankiloihin rikollisaineksen muutoksen johdosta, jolloin myös huumevelat ja niihin liittyvä väkivalta tulevat lisääntymään vankiyhteisössä sekä vankilan kurinpitorangaistuksina.
Asiantuntijahaastatteluissa vastaajat kertovat kokemuksistaan tämän päivän rikoksentorjuntatyöstä rikosseuraamusalalla. He ovat pitkään työskennelleitä erityisosaajia, joiden henkilökohtainen kokemus ja mielenkiinto rikostorjuntaan ovat hyvin laaja-alaista. Asiantuntijahaastatteluista tuli ajankohtaista tietoa vankiloiden rikostorjunnasta sekä kehittämisehdotuksia rikostorjuntatoimien parantamiseksi. Asiantuntijat toivat esiin järjestäytyneen rikollisuuden ja kansainvälistymisen suuren huolenaiheen, joka vankiyhteisössä korostuu entistä voimakkaammin vankien keskinäisessä hierarkiassa ja painostuksessa rikosten tekemiseen. Huono-osaiset huumeidenkäyttäjävangit ovat vankihierarkiassa kaikkein heikoimmassa asemassa seksuaalirikollisten jälkeen, joka altistaa heidät painostuksen alaisena tekemään vankeusaikana rikoksia. Tiedustelutiedon käyttö vankiloiden rikostorjunnassa auttaa toimien oikeinkohdentamista ja se on lisääntynyt PTR -keskuksen toiminnan tehostamisen myötä. Tiedustelutiedon merkitys on vankiloissa korostunut rikollisuuden muuttuneen luonteen vuoksi. Kansainvälisistä rikollisryhmittymistä saadaan tietoa paremmin kuin ennen, joka taas mahdollistaa sen tunnistamisen ja torjunnan laitoksissa.
Asiasanat: rikostorjunta, kriminaalipolitiikka, rikosseuraamuslaitos, valvonta, järjestäytynyt rikollisuus