Tasa-arvosuunnitelma K-ruokakaupassa
Enqvist, Mikko; Brofeldt, Anniina (2011)
Enqvist, Mikko
Brofeldt, Anniina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105086707
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105086707
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan toiminnallinen kehittämistyö, jossa on tuotettu viisi uutta lain vähimmäisvaatimukset täyttävää tasa-arvosuunnitelmaa. Opinnäytetyö on toteutettu Ruokakesko Oy:n toimeksiantona viiteen kaupanalalla toimivaan K-ryhmän pilottimyymälään.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään tasa-arvoa ja sen toteutumista työ-elämässä, sekä luodaan katsaus kaupan toimintaympäristöön. Työn pääpaino keskittyy tasa-arvosuunnitelmaan ja sen hyötyihin työelämän tasa-arvon edistäjänä, sekä tasa-arvosuunnitelman laatimisesta kirjattuun prosessikuvaukseen.
Tasa-arvosuunnitelman sisällön määrittelee tasa-arvolaki. Tasa-arvosuunnitelmat pohjautuvat teoriatietoon, Vähittäiskaupan tilipalvelu Oy:ltä saatuun henkilöstömateriaaliin ja Kesko Oyj:n teettämään henkilöstökyselyyn. Lähdemateriaalin tueksi on käyty keskusteluja kauppiaiden ja toimeksiantajan kanssa, jotta on saatu luotua molempia osapuolia mahdollisimman hyvin palvelevat tasa-arvosuunnitelmat.
Tasa-arvosuunnitelma muodostuu kolmesta osiosta: palkkakartoituksen sisältävästä nykytila-analyysista, toimenpiteistä ja arvioinnista. Tasa-arvo kartoituksen perusteella pilottimyymälöiden tasa-arvo toteutui hyvin ja palkkatasa-arvo jopa yhteiskunnallista tasoa paremmin. Keskenään myymälöiden tasa-arvo toteutui hyvin samankaltaisesti riippumatta myymälöiden kokoeroista. Erityispiirteenä mainittakoon kaupanalan naisvaltaisuus ja kaupan työympäristöä tehostava osa-aikaisten työsuhteiden suuri määrä. Tasa-arvoa edistävät toimenpiteet on laadittu yhteistyössä kauppiaiden kanssa realistisiksi ja mitattavissa oleviksi. Kaupantoimintaympäristö huomioiden tasa-arvosuunnitelman arviointijakson pituudeksi on
määräytynyt kolme vuotta.
Kauppiaalle tasa-arvosuunnitelma toimii henkilöstöjohtamisen apuvälineenä. Se ei itsessään edistä työelämän tasa-arvoa vaan aihe tulee nostaa tasa-arvosuunnitelman kautta esiin ja osaksi työyhteisöissä vallitsevaa kulttuuria. Jokaisen työntekijän panos ja avoin ilmapiiri ovat tärkeitä seikkoja. Tulevaisuudessa on mahdollista tutkia miten
tasa-arvosuunnitelma on vaikuttanut tasa-arvon edistämiseen pilottimyymälöissä.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään tasa-arvoa ja sen toteutumista työ-elämässä, sekä luodaan katsaus kaupan toimintaympäristöön. Työn pääpaino keskittyy tasa-arvosuunnitelmaan ja sen hyötyihin työelämän tasa-arvon edistäjänä, sekä tasa-arvosuunnitelman laatimisesta kirjattuun prosessikuvaukseen.
Tasa-arvosuunnitelman sisällön määrittelee tasa-arvolaki. Tasa-arvosuunnitelmat pohjautuvat teoriatietoon, Vähittäiskaupan tilipalvelu Oy:ltä saatuun henkilöstömateriaaliin ja Kesko Oyj:n teettämään henkilöstökyselyyn. Lähdemateriaalin tueksi on käyty keskusteluja kauppiaiden ja toimeksiantajan kanssa, jotta on saatu luotua molempia osapuolia mahdollisimman hyvin palvelevat tasa-arvosuunnitelmat.
Tasa-arvosuunnitelma muodostuu kolmesta osiosta: palkkakartoituksen sisältävästä nykytila-analyysista, toimenpiteistä ja arvioinnista. Tasa-arvo kartoituksen perusteella pilottimyymälöiden tasa-arvo toteutui hyvin ja palkkatasa-arvo jopa yhteiskunnallista tasoa paremmin. Keskenään myymälöiden tasa-arvo toteutui hyvin samankaltaisesti riippumatta myymälöiden kokoeroista. Erityispiirteenä mainittakoon kaupanalan naisvaltaisuus ja kaupan työympäristöä tehostava osa-aikaisten työsuhteiden suuri määrä. Tasa-arvoa edistävät toimenpiteet on laadittu yhteistyössä kauppiaiden kanssa realistisiksi ja mitattavissa oleviksi. Kaupantoimintaympäristö huomioiden tasa-arvosuunnitelman arviointijakson pituudeksi on
määräytynyt kolme vuotta.
Kauppiaalle tasa-arvosuunnitelma toimii henkilöstöjohtamisen apuvälineenä. Se ei itsessään edistä työelämän tasa-arvoa vaan aihe tulee nostaa tasa-arvosuunnitelman kautta esiin ja osaksi työyhteisöissä vallitsevaa kulttuuria. Jokaisen työntekijän panos ja avoin ilmapiiri ovat tärkeitä seikkoja. Tulevaisuudessa on mahdollista tutkia miten
tasa-arvosuunnitelma on vaikuttanut tasa-arvon edistämiseen pilottimyymälöissä.