Liitännäisarkkitehtuuri Knowledge Practices Environment -järjestelmään
Saarivesi, Eini (2011)
Saarivesi, Eini
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061011767
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061011767
Tiivistelmä
Insinöörityössä oli tavoitteena selvittää liitännäisten (plug-in) olemus ja liitännäisarkki¬tehtuurin (plug-in architecture) määritelmä sekä toteuttaa määritelmän mukainen lii¬tännäisarkkitehtuuri Knowledge Practices Environment (KPE) järjestelmään. KPE-jär¬jestelmä on Knowledge Practices Laboratory (KP Lab) projektissa kehitetty oppimis ja työskentely ympäristö. KP-Lab-projekti oli vuonna 2006 aloitettu viisivuotinen EU-ra¬hoitteinen projekti, joka keskittyi luomaan modulaarista, joustavaa ja laajennettavaa tietojärjestelmää. KPE järjestelmään oli aikaisemmin toteutettu liitännäisarkkitehtuuri, mutta suurelta osin se ei vastannut liitännäisarkkitehtuurin vaatimuksia.
Insinöörityössä uudistettiin aikaisempi liitännäisarkkitehtuuri vastaamaan liitännäisark-kitehtuurin asettamia vaatimuksia. Arkkitehtuurin vaatimuksena oli mahdollistaa kol-mansien osapuolien kehitystyö ja helpottaa uusien työkalujen ja tietosolmutyyppien kehitystä. Arkkitehtuuri toteutettiin tukemaan KPE järjestelmän perustoiminnallisuuksia. Siksi olikin tärkeää kehittää se niin, että kehitystä voidaan helposti jatkaa ja tuki rajauksen ulkopuolelle jääneille toiminnallisuuksille voidaan toteuttaa helposti myöhemmin. Työssä uudistettiin aikaisemmat liitännäisarkkitehtuurin rajapinnat ja määriteltiin konfiguraatio liitännäisille ja KPE järjestelmän tietosolmuille. Konfiguraation avulla liitännäiset pystytään lisäämään järjestelmään ajon aikana, ja ne voidaan käsitellä dynaamisesti. Lisäksi liitännäisten tietoa varten toteutettiin tietokanta ja web service rajapinta.
Insinöörityön lopputuloksena syntyi liitännäisarkkitehtuuri, joka vastaa arkkitehtuurin ja projektin asettamia vaatimuksia. Arkkitehtuuri osoittautui järjestelmälle hyödylliseksi, ja se liitetään osaksi KPE järjestelmää. Liitännäisten kehitystä varten kirjoitettiin englanninkielinen kehittäjänopas, jonka avulla järjestelmään on jo alettu kehittää uusia liitännäisiä. Arkkitehtuurin jatkokehitystä varten insinöörityössä selvitettiin myös muutamia seuraavia vaiheita arkkitehtuurin optimoimiseksi ja laajentamiseksi, kuten esimerkiksi rajapintojen versiointi ja liitännäisten jakelu.
Insinöörityössä uudistettiin aikaisempi liitännäisarkkitehtuuri vastaamaan liitännäisark-kitehtuurin asettamia vaatimuksia. Arkkitehtuurin vaatimuksena oli mahdollistaa kol-mansien osapuolien kehitystyö ja helpottaa uusien työkalujen ja tietosolmutyyppien kehitystä. Arkkitehtuuri toteutettiin tukemaan KPE järjestelmän perustoiminnallisuuksia. Siksi olikin tärkeää kehittää se niin, että kehitystä voidaan helposti jatkaa ja tuki rajauksen ulkopuolelle jääneille toiminnallisuuksille voidaan toteuttaa helposti myöhemmin. Työssä uudistettiin aikaisemmat liitännäisarkkitehtuurin rajapinnat ja määriteltiin konfiguraatio liitännäisille ja KPE järjestelmän tietosolmuille. Konfiguraation avulla liitännäiset pystytään lisäämään järjestelmään ajon aikana, ja ne voidaan käsitellä dynaamisesti. Lisäksi liitännäisten tietoa varten toteutettiin tietokanta ja web service rajapinta.
Insinöörityön lopputuloksena syntyi liitännäisarkkitehtuuri, joka vastaa arkkitehtuurin ja projektin asettamia vaatimuksia. Arkkitehtuuri osoittautui järjestelmälle hyödylliseksi, ja se liitetään osaksi KPE järjestelmää. Liitännäisten kehitystä varten kirjoitettiin englanninkielinen kehittäjänopas, jonka avulla järjestelmään on jo alettu kehittää uusia liitännäisiä. Arkkitehtuurin jatkokehitystä varten insinöörityössä selvitettiin myös muutamia seuraavia vaiheita arkkitehtuurin optimoimiseksi ja laajentamiseksi, kuten esimerkiksi rajapintojen versiointi ja liitännäisten jakelu.