ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA KEHITYSMYÖNTEISYYS HOITOTYÖSSÄ JOHTAMISEN JA KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMASTA
Balthasar, Maija (2011)
Balthasar, Maija
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110505
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053110505
Tiivistelmä
Yli 65-vuotiaiden määrän lisääntyminen myös Kainuussa, edellyttää voimavarojen lisäämistä perusterveydenhuoltoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste 2008 -2011-mukaan perusterveydenhuoltoa tullaan vahvistamaan. Hoitotyön kehittäminen on yksi keino vastata tulevaisuuden haasteeseen. Terveydenhuollossa inhimillisyys ja toisten kunnioitus ovat keskeisiä lähtökohtia. Hoitotyön lähtökohtana tulee olla potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitohenkilökunnan kehitysmyönteisyys.
Eettinen osaaminen on osa ammatillista asiantuntijuutta. Ammattilaiselta edellytetään sitoutumista alan eettisiin arvoihin, mikä ilmenee motivaationa toimia oikein. Eettinen herkkyys sisältää pohdintaa siitä, miten oma toiminta vaikuttaa asiakkaan hyvinvointiin. Arvojen välittäminen hoitotyössä on esimiehen perustehtävä.
Kainuun maakunta -kuntayhtymän arvot ja hoitotyön strategia (2009 -2016) ohjaavat vahvasti tätä kehittämistyötä. Strategisia päämääriä ovat asiakaslähtöinen hoitotyö sekä osaava ja asiantunteva henkilökunta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitotyöntekijöiden mielipiteitä siitä, miten potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitohenkilökunnan kehitysmyönteisyys toteutuvat käytännön hoitotyössä sairaalan vuodeosastolla. Tavoitteena oli, että arvokeskustelu käynnistyy työyhteisössä ja siellä saadaan aikaan pysyvä ja säännöllinen kehittämiskäytäntö.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen metodia ja projektityötä soveltaen. Kajaanin seudun sairaalan akuuttiosaston henkilökunta osallistui lähtötasokartoitukseen. Kehittämistyö aloitettiin kysymällä hoitotyönteki-jöiden (34) mielipidettä siitä, miten potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitohenkilökunnan kehitysmyönteisyys toteutuu osastollasi? Tulokset osoittavat, että työyhteisössä vallitsee kehitysmyönteinen ilmapiiri. Potilaan itsemääräämisoikeudesta keskustellaan, mutta se on vaikeasti tulkittavissa. Kehittämisehdotuksina esitettiin lisää aikaa potilashoitotyöhön kuten esimerkiksi tulohaastatteluun ja sen kirjaamiseen. Hoitohenkilökunta koki tarvitsevansa lisää tietoa potilaan itsemääräämisoikeudesta. Avoimeen kyselyyn vastasi 8 hoitotyöntekijää ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin mukaisesti.
1. Miten arvo itsemääräämisoikeudesta toteutuu hoitohenkilökunnan mielestä sairaalan osastolla?
2. Miten periaate kehitysmyönteisyydestä toteutuu hoitohenkilökunnan mielestä sairaalan osastolla?
3. Miten potilaan itsemääräämisoikeutta voidaan edistää hoitohenkilökunnan mielestä sairaalan osastolla?
4. Miten hoitajien kehitysmyönteisyyttä voidaan edistää hoitohenkilökunnan mielestä sairaalan osastolla?
Opinnäytetyön tavoitteen suuntaisesti osastolla on järjestetty säännöllisesti osastokokouksia hoitotyön kehittämiseksi. Työ- ja hoitomenetelmät perustuvat tulevaisuudessa yhä enemmän tutkittuun tietoon. Kehittäminen ja hyvät käytännöt lisääntyvät Jatkotutkimus aiheena olisi mielenkiintoista selvittää, minkälaisia vaikutuksia Kaste 2008–2011-ohjelmalla on ollut arvokeskusteluun?
Eettinen osaaminen on osa ammatillista asiantuntijuutta. Ammattilaiselta edellytetään sitoutumista alan eettisiin arvoihin, mikä ilmenee motivaationa toimia oikein. Eettinen herkkyys sisältää pohdintaa siitä, miten oma toiminta vaikuttaa asiakkaan hyvinvointiin. Arvojen välittäminen hoitotyössä on esimiehen perustehtävä.
Kainuun maakunta -kuntayhtymän arvot ja hoitotyön strategia (2009 -2016) ohjaavat vahvasti tätä kehittämistyötä. Strategisia päämääriä ovat asiakaslähtöinen hoitotyö sekä osaava ja asiantunteva henkilökunta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata hoitotyöntekijöiden mielipiteitä siitä, miten potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitohenkilökunnan kehitysmyönteisyys toteutuvat käytännön hoitotyössä sairaalan vuodeosastolla. Tavoitteena oli, että arvokeskustelu käynnistyy työyhteisössä ja siellä saadaan aikaan pysyvä ja säännöllinen kehittämiskäytäntö.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksen metodia ja projektityötä soveltaen. Kajaanin seudun sairaalan akuuttiosaston henkilökunta osallistui lähtötasokartoitukseen. Kehittämistyö aloitettiin kysymällä hoitotyönteki-jöiden (34) mielipidettä siitä, miten potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitohenkilökunnan kehitysmyönteisyys toteutuu osastollasi? Tulokset osoittavat, että työyhteisössä vallitsee kehitysmyönteinen ilmapiiri. Potilaan itsemääräämisoikeudesta keskustellaan, mutta se on vaikeasti tulkittavissa. Kehittämisehdotuksina esitettiin lisää aikaa potilashoitotyöhön kuten esimerkiksi tulohaastatteluun ja sen kirjaamiseen. Hoitohenkilökunta koki tarvitsevansa lisää tietoa potilaan itsemääräämisoikeudesta. Avoimeen kyselyyn vastasi 8 hoitotyöntekijää ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin mukaisesti.
1. Miten arvo itsemääräämisoikeudesta toteutuu hoitohenkilökunnan mielestä sairaalan osastolla?
2. Miten periaate kehitysmyönteisyydestä toteutuu hoitohenkilökunnan mielestä sairaalan osastolla?
3. Miten potilaan itsemääräämisoikeutta voidaan edistää hoitohenkilökunnan mielestä sairaalan osastolla?
4. Miten hoitajien kehitysmyönteisyyttä voidaan edistää hoitohenkilökunnan mielestä sairaalan osastolla?
Opinnäytetyön tavoitteen suuntaisesti osastolla on järjestetty säännöllisesti osastokokouksia hoitotyön kehittämiseksi. Työ- ja hoitomenetelmät perustuvat tulevaisuudessa yhä enemmän tutkittuun tietoon. Kehittäminen ja hyvät käytännöt lisääntyvät Jatkotutkimus aiheena olisi mielenkiintoista selvittää, minkälaisia vaikutuksia Kaste 2008–2011-ohjelmalla on ollut arvokeskusteluun?