Suomenlinnan matkailija- ja palvelututkimus 2010
Partanen, Minttu; Törmäkangas, Tuuli (2011)
Partanen, Minttu
Törmäkangas, Tuuli
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011053010246
Tiivistelmä
Suomenlinna on vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon liitetty merilinnoitus, joka sijaitsee Helsingin edustalla. Suomenlinnan matkailija- ja palvelututkimuksen 2010 tavoitteena on Suomenlinnan hoitokunnan toimeksiannosta selvittää kohteen kävijärakennetta ja kävijöiden palveluiden käyttöä, sekä tuottaa työkaluja kohteen matkailijaystävällisyyden parantamiseksi. Vastaavat tutkimukset on tehty viimeksi vuosina 2002 ja 2006, joten kohdekehitykselle muodostuu selkeä jatkumo, mikä osaltaan auttaa kohteen ja sen palveluiden kehittämisessä.
Tutkimuksen viitekehys perustui määrällisen tutkimuksen teorialle, tutkimusprosessille ja sen mahdollisille ongelmille, sekä kohteen kävijähallinnalle ja kehittämiselle. Suomenlinnan tapauksessa täytyy ottaa huomioon myös Unescon määrittelemät reunaehdot toimintaympäristön ja imagon luomisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että imagon tulee olla maailmanperintöarvon mukainen ja ulkoisen toimintaympäristön vastata tätä imagoa. Kohteen alkuperäistä miljöötä ei siis saa muuttaa kohtuuttomasti.
Tutkimus toteutettiin HSL:n lautoilla ja JT-Linen vesibusseilla jaettavien kyselylomakkeiden avulla. Käytetty lomake oli lähes samanlainen kuin vuoden 2006 tutkimuksessa käytetty, mikä lisää vertailtavuutta tutkimusten välillä. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden 2010 aikana ja sen otos oli 1000 vastaajaa. Otoksen poiminta tapahtui harkittuna satunnaisotantana työn tekijöiden ja Suomenlinnan matkailuneuvonnan kesätyöntekijöiden toimesta.
Tutkimuksen toteutuksen jälkeen tulokset analysoitiin. Tulosten mukaan Suomenlinnassa kävi vuonna 2010 enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia, iältään enimmäkseen 20–39 -vuotiaita henkilöitä, sekä useammin naisia kuin miehiä. Tärkeimpiä matkan syitä olivat nähtävyyksiin tai museoihin tutustuminen sekä ulkoilu, uiminen tai piknikillä käynti. Käytetyimpiä palveluita puolestaan olivat matkailupalvelut. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä vierailuunsa, vaikka kehitysehdotuksia annettiinkin runsaasti. Kehitysehdotukset koskivat lähinnä ympärivuotisuuden ja palveluiden parantamista, esteettömämpiä kulkuyhteyksiä sekä opastuksen lisäämistä.
Tutkimuksen viitekehys perustui määrällisen tutkimuksen teorialle, tutkimusprosessille ja sen mahdollisille ongelmille, sekä kohteen kävijähallinnalle ja kehittämiselle. Suomenlinnan tapauksessa täytyy ottaa huomioon myös Unescon määrittelemät reunaehdot toimintaympäristön ja imagon luomisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että imagon tulee olla maailmanperintöarvon mukainen ja ulkoisen toimintaympäristön vastata tätä imagoa. Kohteen alkuperäistä miljöötä ei siis saa muuttaa kohtuuttomasti.
Tutkimus toteutettiin HSL:n lautoilla ja JT-Linen vesibusseilla jaettavien kyselylomakkeiden avulla. Käytetty lomake oli lähes samanlainen kuin vuoden 2006 tutkimuksessa käytetty, mikä lisää vertailtavuutta tutkimusten välillä. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuoden 2010 aikana ja sen otos oli 1000 vastaajaa. Otoksen poiminta tapahtui harkittuna satunnaisotantana työn tekijöiden ja Suomenlinnan matkailuneuvonnan kesätyöntekijöiden toimesta.
Tutkimuksen toteutuksen jälkeen tulokset analysoitiin. Tulosten mukaan Suomenlinnassa kävi vuonna 2010 enemmän ulkomaalaisia kuin suomalaisia, iältään enimmäkseen 20–39 -vuotiaita henkilöitä, sekä useammin naisia kuin miehiä. Tärkeimpiä matkan syitä olivat nähtävyyksiin tai museoihin tutustuminen sekä ulkoilu, uiminen tai piknikillä käynti. Käytetyimpiä palveluita puolestaan olivat matkailupalvelut. Suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä vierailuunsa, vaikka kehitysehdotuksia annettiinkin runsaasti. Kehitysehdotukset koskivat lähinnä ympärivuotisuuden ja palveluiden parantamista, esteettömämpiä kulkuyhteyksiä sekä opastuksen lisäämistä.