PÄIHDETYÖ JA SEN OSAAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA : Selvillä Saarikassa-hankkeen alkukysely
Puttonen, Mari; Shimati, Marja (2011)
Puttonen, Mari
Shimati, Marja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061612214
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011061612214
Tiivistelmä
Viiden Keskisuomalaisen kunnan alueella toimiva perusturvaliikelaitos Saarikka on tarjonnut alueelleen sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2009 alusta lähtien. Selvillä Saarikassa-hankkeen päätavoitteena on kehittää uusi toimintamalli Saarikan alueen päihdepalveluihin. Opinnäytetyön tavoitteena oli raportoida Selvillä Saarikassa-hankkeen alkukyselyn tulokset hankkeen toiminnan suunnittelun perustaksi, sekä hankkeen vaikuttavuuden arvioinnin lähtötasomittaukseksi. Tarkoituksena oli kuvata Perusturvaliikelaitos Saarikan ja Visio-säätiön henkilöstön päihdetyön asenteita, tietoja, taitoja, ja osaamisen kehittämistarpeita. Lisäksi selvittää miten Perusturvaliikelaitos Saarikan päihdepalvelujärjestelmä ja yhteistyö eri toimijoiden välillä toimivat. Aineistonkeruumenetelmänä oli Digium- verkkokysely, vastausprosentti oli 34 (n=247). Kyselyn määrällinen aineisto käsiteltiin Excel- taulukkolaskentaohjelmalla ja havainnollistettiin kuvaajien ja taulukoiden avulla ja avoimet kysymykset analysoitiin sisällönanalyysillä.
Alkukyselyyn vastanneella henkilökunnalla on päihdetyön osaamiseen liittyviä puutteita asennoitumisessa päihdeongelmiin ja päihdeasiakkaaseen, sekä kykenemisessä päihdeongelman varhaiseen tunnistamiseen. Päihderiippuvuuksia kohdattiin useammin kuin otettiin puheeksi. Yhteistyö eri toimijatahojen kanssa ei ollut kovin yleistä. Vastaajista suurin osa ei tuntenut oman alueensa päihdetyön osaamista eikä päihdetyön keskeisimpiä hoitomenetelmiä. Koulutustarpeita ilmeni mini-interventioon, motivoivaan haastatteluun sekä yhteistyöhön liittyen. Alkukyselyn tulosten perusteella hankkeessa tulee keskittyä varhaisen tunnistamisen sekä puheeksi ottamisen edellytysten lisäämiseen, yhteisten toimintatapojen luomiseen, eri toimijoiden yhteistyön ja moniasiantuntija osaamisen vahvistamiseen, siten että henkilöstö sitoutuu päihdetyöhön osana perustehtävää.
Jatkossa voisi tutkia, minkälaisia vaikutuksia koulutuksella on ollut Saarikan henkilökunnan asenteisiin, puheeksi otto- ja yhteistyö taitoihin. Myös Selvillä Saarikassa-hankkeen vaikuttavuutta käytännön päihdetyöhön voisi selvittää.
Alkukyselyyn vastanneella henkilökunnalla on päihdetyön osaamiseen liittyviä puutteita asennoitumisessa päihdeongelmiin ja päihdeasiakkaaseen, sekä kykenemisessä päihdeongelman varhaiseen tunnistamiseen. Päihderiippuvuuksia kohdattiin useammin kuin otettiin puheeksi. Yhteistyö eri toimijatahojen kanssa ei ollut kovin yleistä. Vastaajista suurin osa ei tuntenut oman alueensa päihdetyön osaamista eikä päihdetyön keskeisimpiä hoitomenetelmiä. Koulutustarpeita ilmeni mini-interventioon, motivoivaan haastatteluun sekä yhteistyöhön liittyen. Alkukyselyn tulosten perusteella hankkeessa tulee keskittyä varhaisen tunnistamisen sekä puheeksi ottamisen edellytysten lisäämiseen, yhteisten toimintatapojen luomiseen, eri toimijoiden yhteistyön ja moniasiantuntija osaamisen vahvistamiseen, siten että henkilöstö sitoutuu päihdetyöhön osana perustehtävää.
Jatkossa voisi tutkia, minkälaisia vaikutuksia koulutuksella on ollut Saarikan henkilökunnan asenteisiin, puheeksi otto- ja yhteistyö taitoihin. Myös Selvillä Saarikassa-hankkeen vaikuttavuutta käytännön päihdetyöhön voisi selvittää.