KESKOSEN VANHEMPIEN IMETYSOHJAUS : Opaslehtinen imetyksestä
Möttönen, Minna; Hankamäki, Titta (2011)
Möttönen, Minna
Hankamäki, Titta
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011070512504
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011070512504
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ohjelehtinen imetyksestä keskosten vanhemmille. Ohjelehtinen voi toimia hoitajien antaman ohjauksen tukena. Työn tavoitteena oli antaa mahdollisimman monelle keskosen vanhemmalle tietoa ja tukea keskoslapsensa imetykseen sekä tukea imetysohjauksen toteutumista osastolla. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Keski-Suomen keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston kanssa.
Vastasyntynyt määritellään keskoseksi hänen syntyessään ennen raskausviikkoa 37. Monien riskien lisäksi keskosuus tuo haasteensa myös varhaisen vuorovaikutuksen kehittymiselle. Hoitohenkilökunnan tulee tukea vanhempia osallistumaan keskosen hoitoon, sillä vanhempien läsnäolo ja kosketus on merkityksellistä keskosen kehityksen ja varhaisen vuorovaikutuksen kehittymisen kannalta.
Äidinmaito on kuin samettia keskosvauvan vatsalle ja vastaakin näin koostumukseltaan keskosen kehitystasoa. Keskosen rinnalla olo alkaa ihokontaktista ja tutustumisesta rintaan. Usein vie aikaa, ennen kuin rinnalla oloa voidaan pitää ravitsemuksellisesti merkityksellisenä ja tämä vaatii perheeltä pitkäjänteisyyttä sekä äidin motivointia maidontuotannon ylläpitämiseen rintoja lypsämällä ja imetykseen. Keskonen tarvitsee mahdollisuuden haistella, maistella ja imeskellä rintaa omaan tahtiinsa ja kiireettömästi.
Hyvä imetysohjaus perustuu sekä suulliselle että kirjalliselle tiedonannolle. Nämä täydentävät toisiaan ja vanhempien on helppo palata ohjauksessa läpikäytyihin asioihin. Ohjauksen tulee olla tavoitteellista, mutta edetä ohjattavan ehdoilla. Osaston yhteneväiset imetysohjauskäytänteet kuuluvat hyvään imetysohjaukseen.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen pohjalta työstettiin A5-kokoinen ja 12-sivuinen ohjelehtinen keskosen imetyksestä. Oppaassa käsiteltiin rintamaidon hyötyjä keskoselle, varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä, rintojen lypsämistä ja imetyksen apukeinoja sekä keskosen imetystä.
Vastasyntynyt määritellään keskoseksi hänen syntyessään ennen raskausviikkoa 37. Monien riskien lisäksi keskosuus tuo haasteensa myös varhaisen vuorovaikutuksen kehittymiselle. Hoitohenkilökunnan tulee tukea vanhempia osallistumaan keskosen hoitoon, sillä vanhempien läsnäolo ja kosketus on merkityksellistä keskosen kehityksen ja varhaisen vuorovaikutuksen kehittymisen kannalta.
Äidinmaito on kuin samettia keskosvauvan vatsalle ja vastaakin näin koostumukseltaan keskosen kehitystasoa. Keskosen rinnalla olo alkaa ihokontaktista ja tutustumisesta rintaan. Usein vie aikaa, ennen kuin rinnalla oloa voidaan pitää ravitsemuksellisesti merkityksellisenä ja tämä vaatii perheeltä pitkäjänteisyyttä sekä äidin motivointia maidontuotannon ylläpitämiseen rintoja lypsämällä ja imetykseen. Keskonen tarvitsee mahdollisuuden haistella, maistella ja imeskellä rintaa omaan tahtiinsa ja kiireettömästi.
Hyvä imetysohjaus perustuu sekä suulliselle että kirjalliselle tiedonannolle. Nämä täydentävät toisiaan ja vanhempien on helppo palata ohjauksessa läpikäytyihin asioihin. Ohjauksen tulee olla tavoitteellista, mutta edetä ohjattavan ehdoilla. Osaston yhteneväiset imetysohjauskäytänteet kuuluvat hyvään imetysohjaukseen.
Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen pohjalta työstettiin A5-kokoinen ja 12-sivuinen ohjelehtinen keskosen imetyksestä. Oppaassa käsiteltiin rintamaidon hyötyjä keskoselle, varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä, rintojen lypsämistä ja imetyksen apukeinoja sekä keskosen imetystä.