Työajankäytön seuranta Vantaan kotihoidossa
Pentikäinen, Pauliina (2011)
Pentikäinen, Pauliina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066458
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105066458
Tiivistelmä
Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön väheneminen on lisännyt kustannustietoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lähitulevaisuuden haasteena on, miten vähenevillä resursseilla vastataan kysynnän kasvuun. Tähän haasteeseen voidaan vastata oman tuotannon ulkoistamisella muille palvelujen tuottajille. Ulkoistamispäätöksiä varten tarvitaan kuitenkin tietoa omien palvelujen kustannuksista. Koska henkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollossa merkittävin resurssi, on työntekijöiden työajankäyttö avainasemassa tuottavuuden parantamiseksi. Suurin osa kustannuksista on myös henkilöstökustannuksia, minkä takia työajanseurannasta saatua tietoa tarvitaan palvelualan kustannuslaskentaa varten.
Opinnäytetyön tutkimuskohteena oli Vantaan kaupungin kotihoito ja tavoitteena oli selvittää, miten henkilöstön työajankäyttö jakautuu välittömään ja välilliseen työhön. Muita tutkimusongelmia oli, miten henkilöstön ammattitausta vaikuttaa työajan jakautumiseen, miten henkilöstön työaika jakautuu eri toimintojen ja tuotteiden kesken sekä miten henkilöstökustannukset jakautuvat välittömään ja välilliseen kustannukseen.
Tutkimusaineisto kerättiin Vantaan kotihoidon työajanseurannassa lokakuussa 2009 yhden viikon ajan. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin työntekijöiden täyttämää kyselylomaketta ja työajanseurannassa oli mukana kaikki kyseisellä viikolla töissä olleet työntekijät. Otantamenetelmänä käytettiin ryväsotantaa ja aineiston analysointiin valittiin Vantaan kotihoidon alueista Martinlaakso, Myyrmäki 2, Tikkurila 1 ja Tikkurila 2 (N=76). Kyselylomakkeita palautettiin 1930, joista hylättiin 17 lomaketta (0,9 %). Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Hakunilan ja Koivukylän tuloksia on analysoitu Laura Aittolan opinnäytetyössä (2010).
Tutkimustulosten mukaan välittömän työn osuus oli kaikkien ammattiryhmien osalta Martinlaaksossa 44 %, Myyrmäki 2:ssa 47 %, Tikkurila 1:ssä 44 % ja Tikkurila 2:ssa 39 %. Samanlaisiin tuloksiin on päädytty myös aikaisemmissa työajanseurantatutkimuksissa. Lähihoitajilla välittömän työn osuus oli eri kotihoidon alueilla 45–52 % ja sairaanhoitajilla 30–42 %. Työajasta käytettiin eniten aikaa hoito- ja hoivatyöhön ja välillisen työn toimintoihin: kotikäynnin valmisteluun ja suunnitteluun, dokumentointiin sekä matkoihin. Yleisimmät tuotteet Vantaan kotihoidossa olivat lääkehuoltokäynti ja hoivakäynti.
Vantaan kaupungin kotihoito voi käyttää saatuja tuloksia työn ohjauksessa ja suunnittelussa, toimintojen tehostamisessa sekä kustannuslaskennan kehittämisessä. Lisäksi muut organisaatiot, jotka tuottavat kotihoidon palveluita, voivat hyödyntää saatuja tuloksia omien tuloksiensa vertailuun.
Opinnäytetyön tutkimuskohteena oli Vantaan kaupungin kotihoito ja tavoitteena oli selvittää, miten henkilöstön työajankäyttö jakautuu välittömään ja välilliseen työhön. Muita tutkimusongelmia oli, miten henkilöstön ammattitausta vaikuttaa työajan jakautumiseen, miten henkilöstön työaika jakautuu eri toimintojen ja tuotteiden kesken sekä miten henkilöstökustannukset jakautuvat välittömään ja välilliseen kustannukseen.
Tutkimusaineisto kerättiin Vantaan kotihoidon työajanseurannassa lokakuussa 2009 yhden viikon ajan. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin työntekijöiden täyttämää kyselylomaketta ja työajanseurannassa oli mukana kaikki kyseisellä viikolla töissä olleet työntekijät. Otantamenetelmänä käytettiin ryväsotantaa ja aineiston analysointiin valittiin Vantaan kotihoidon alueista Martinlaakso, Myyrmäki 2, Tikkurila 1 ja Tikkurila 2 (N=76). Kyselylomakkeita palautettiin 1930, joista hylättiin 17 lomaketta (0,9 %). Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Hakunilan ja Koivukylän tuloksia on analysoitu Laura Aittolan opinnäytetyössä (2010).
Tutkimustulosten mukaan välittömän työn osuus oli kaikkien ammattiryhmien osalta Martinlaaksossa 44 %, Myyrmäki 2:ssa 47 %, Tikkurila 1:ssä 44 % ja Tikkurila 2:ssa 39 %. Samanlaisiin tuloksiin on päädytty myös aikaisemmissa työajanseurantatutkimuksissa. Lähihoitajilla välittömän työn osuus oli eri kotihoidon alueilla 45–52 % ja sairaanhoitajilla 30–42 %. Työajasta käytettiin eniten aikaa hoito- ja hoivatyöhön ja välillisen työn toimintoihin: kotikäynnin valmisteluun ja suunnitteluun, dokumentointiin sekä matkoihin. Yleisimmät tuotteet Vantaan kotihoidossa olivat lääkehuoltokäynti ja hoivakäynti.
Vantaan kaupungin kotihoito voi käyttää saatuja tuloksia työn ohjauksessa ja suunnittelussa, toimintojen tehostamisessa sekä kustannuslaskennan kehittämisessä. Lisäksi muut organisaatiot, jotka tuottavat kotihoidon palveluita, voivat hyödyntää saatuja tuloksia omien tuloksiensa vertailuun.