Tuotantokustannusten vertailu Suomen ja Viron välillä
Saarinen, Jenni (2011)
Saarinen, Jenni
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011090212814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011090212814
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli keväällä 2010 perustettu helsinkiläinen vaatetusalan yritys. Opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla vaatetusteollisuuden tuotantokustannusten eroja Suomen ja Viron välillä. Lähtökohtana oli, että toimeksiantaja valmisti osan tuotteista itse, mutta suurimman osan se teetti alihankintana kahdessa eri puolella Suomea sijaitsevassa ompelimossa. Yrityksen yhteistyö toisen suomalaisen alihankkijan kanssa oli alkanut kesällä 2010 ja toisen kanssa vuoden 2010 lopulla. Toimeksiantajaa kiinnosti tietää, miten tuotantokustannukset eroavat Viroon nähden.
Opinnäytetyössä kartoitettiin aluksi virolaisia naisten vaatteita valmistavia alihankkijoita. Alihankkijoista valittiin kaksi, joiden luona vierailtiin. Alihankkijoille jätettiin kaksi mallikappaletta (hame ja pusero) valmistettavaksi, jotta nähtiin työn laatu ja saatiin tietää mallikappaleiden valmistuksen kappalehinta erikokoisille sarjoille. Kahta eri mallikappaletta käytettiin opinnäytetyön varsinaisen tutkimuskysymyksen, miten tuotantokustannukset eroavat Suomen ja Viron välillä, vertailun pohjana. Kahdelta suomalaiselta alihankkijalta saatiin vastaavien tuotteiden valmistuksen hinnat ilman mallikappaleiden teettämistä. Tuotteiden valmistuskustannusten lisäksi opinnäytetyössä oli huomioitava muitakin tuotantotoiminnan ja ulkoistamisen vaatimia kulueriä. Haastavaksi vertailun tekivät erilaiset tekijät, kuten laatu ja toimitusvarmuus, joiden vaikutuksia oli vaikea arvioida ja mitata suoraan rahassa. Opinnäytetyössä käytetty tutkimusote oli laadullinen. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kirjallisuutta, tilastoja, havainnointia ja tarjouspyyntöjä.
Opinnäytetyö osoitti, että tuotantokustannukset olivat Virossa Suomea edullisemmat, kun huomioon otettiin materiaali-, valmistus- ja kuljetuskustannukset. Ainoastaan yhden kappaleen tilauksissa toisen mallikappaleen kohdalla oli edullisempaa tilata tuote Suomesta, mutta esimerkiksi jo kuuden kappaleen tilauksissa, Viro oli selkeästi Suomea edullisempi. Tuotantokustannusten lisäksi työssä huomioitiin muun muassa mallikappaleiden laatu, toimitusvarmuus ja kommunikoinnin onnistuminen. Toimeksiantaja sai opinnäytetyössä suosituksia alihankkijoita koskien. Tulosten avulla toimeksiantaja voi ulkoistaa tuotantonsa edullisemmille alihankkijoille ja parantaa kannattavuuttaan.
Opinnäytetyössä kartoitettiin aluksi virolaisia naisten vaatteita valmistavia alihankkijoita. Alihankkijoista valittiin kaksi, joiden luona vierailtiin. Alihankkijoille jätettiin kaksi mallikappaletta (hame ja pusero) valmistettavaksi, jotta nähtiin työn laatu ja saatiin tietää mallikappaleiden valmistuksen kappalehinta erikokoisille sarjoille. Kahta eri mallikappaletta käytettiin opinnäytetyön varsinaisen tutkimuskysymyksen, miten tuotantokustannukset eroavat Suomen ja Viron välillä, vertailun pohjana. Kahdelta suomalaiselta alihankkijalta saatiin vastaavien tuotteiden valmistuksen hinnat ilman mallikappaleiden teettämistä. Tuotteiden valmistuskustannusten lisäksi opinnäytetyössä oli huomioitava muitakin tuotantotoiminnan ja ulkoistamisen vaatimia kulueriä. Haastavaksi vertailun tekivät erilaiset tekijät, kuten laatu ja toimitusvarmuus, joiden vaikutuksia oli vaikea arvioida ja mitata suoraan rahassa. Opinnäytetyössä käytetty tutkimusote oli laadullinen. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kirjallisuutta, tilastoja, havainnointia ja tarjouspyyntöjä.
Opinnäytetyö osoitti, että tuotantokustannukset olivat Virossa Suomea edullisemmat, kun huomioon otettiin materiaali-, valmistus- ja kuljetuskustannukset. Ainoastaan yhden kappaleen tilauksissa toisen mallikappaleen kohdalla oli edullisempaa tilata tuote Suomesta, mutta esimerkiksi jo kuuden kappaleen tilauksissa, Viro oli selkeästi Suomea edullisempi. Tuotantokustannusten lisäksi työssä huomioitiin muun muassa mallikappaleiden laatu, toimitusvarmuus ja kommunikoinnin onnistuminen. Toimeksiantaja sai opinnäytetyössä suosituksia alihankkijoita koskien. Tulosten avulla toimeksiantaja voi ulkoistaa tuotantonsa edullisemmille alihankkijoille ja parantaa kannattavuuttaan.