Päiväkotien uskontokasvatus Mikkelissä
Sihvola, Noora (2011)
Sihvola, Noora
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091012963
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091012963
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, mitä on uskontokasvatus mikkeliläisissä päiväkodeissa. Opinnäytetyössäni kartoitin uskontokasvatuksen lähtökohtia ja toteutusmenetelmiä ja tämän lisäksi selvitin, miten eri uskontokuntiin kuuluvat ja uskontokuntiin kuulumattomat on huomioitu mikkeliläisissä päiväkodeissa uskontokasvatusta järjestettäessä.
Uskontokasvatusta on tutkittu jonkin verran aiemminkin, mutta jatkuvasti lisääntyvä monikulttuurisuus sekä erilaiset uskonnolliset suuntaukset luovat tarpeen jatkuvalle selvitystyölle ja rajanvedolle. Uskontokasvatus on osa laadukasta varhaiskasvatuspalvelua ja kuuluu yhteen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa listatuista varhaiskasvatuksen sisällöllisen oppimisen orientaatio-alueista, uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon.
Toteutin opinnäytetyöni kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimusosuus toteutettiin nimettömänä lomakekyselynä. Kyselylomake lähetettiin postitse 22 mikkeliläiseen kunnalliseen päiväkotiin uskontokasvatusta toteuttavan työntekijän täytettäväksi. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin muun muassa uskontokasvatuksen tavoitteita päivähoidon työntekijöiden näkökulmasta, uskontokasvatuksen toteutustilanteita ja -tiheyttä, käytettäviä uskontokasvatusmenetelmiä sekä eri uskontokuntien huomioimistapoja. Vastaus palautui 15 päiväkodista, joista yhdessä lomake kopioitiin kolmen eri ryhmän työntekijän käyttöön. Näin ollen aineisto koostui 18 lomakkeesta.
Opinnäytetyössäni sain selville, että uskontokasvatusta toteutetaan päiväkodeissa lukuisin eri menetelmin. Näitä ovat esimerkiksi seurakuntien edustajien tai päiväkodin työntekijöiden järjestämät pyhäkoulu- tai hartaushetket, hengelliset laulut ja avoin uskonnollis- ja eettissävytteinen keskustelu. Uskontokasvatusta järjestetään niin säännöllisesti erityisesti uskontokasvatukselle varatuissa tuokioissa kuin arjenkin keskellä esimerkiksi lapsen kysyessä uskonnollissävytteisen kysymyksen. Eri uskontokuntiin kuuluvat ja uskontokuntiin kuulumattomat huomioidaan vanhempien toiveesta järjestämällä korvaavaa toimintaa uskontokasvatuksen ajaksi. Vähemmistöryhmien uskontokasvatusta ei järjestetä tutkimuskohteena olleissa päiväkodeissa erikseen. Uskontokasvatuksen toteuttamisen haasteellisuus tai helppous vaihtelee uskontokasvatusta toteuttavien työntekijöiden kesken, ja siihen vaikuttavat muun muassa työntekijän oma vakaumus, kasvatus, kokemukset ja koulutus.
Uskontokasvatusta on tutkittu jonkin verran aiemminkin, mutta jatkuvasti lisääntyvä monikulttuurisuus sekä erilaiset uskonnolliset suuntaukset luovat tarpeen jatkuvalle selvitystyölle ja rajanvedolle. Uskontokasvatus on osa laadukasta varhaiskasvatuspalvelua ja kuuluu yhteen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa listatuista varhaiskasvatuksen sisällöllisen oppimisen orientaatio-alueista, uskonnollis-katsomukselliseen orientaatioon.
Toteutin opinnäytetyöni kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimusosuus toteutettiin nimettömänä lomakekyselynä. Kyselylomake lähetettiin postitse 22 mikkeliläiseen kunnalliseen päiväkotiin uskontokasvatusta toteuttavan työntekijän täytettäväksi. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin muun muassa uskontokasvatuksen tavoitteita päivähoidon työntekijöiden näkökulmasta, uskontokasvatuksen toteutustilanteita ja -tiheyttä, käytettäviä uskontokasvatusmenetelmiä sekä eri uskontokuntien huomioimistapoja. Vastaus palautui 15 päiväkodista, joista yhdessä lomake kopioitiin kolmen eri ryhmän työntekijän käyttöön. Näin ollen aineisto koostui 18 lomakkeesta.
Opinnäytetyössäni sain selville, että uskontokasvatusta toteutetaan päiväkodeissa lukuisin eri menetelmin. Näitä ovat esimerkiksi seurakuntien edustajien tai päiväkodin työntekijöiden järjestämät pyhäkoulu- tai hartaushetket, hengelliset laulut ja avoin uskonnollis- ja eettissävytteinen keskustelu. Uskontokasvatusta järjestetään niin säännöllisesti erityisesti uskontokasvatukselle varatuissa tuokioissa kuin arjenkin keskellä esimerkiksi lapsen kysyessä uskonnollissävytteisen kysymyksen. Eri uskontokuntiin kuuluvat ja uskontokuntiin kuulumattomat huomioidaan vanhempien toiveesta järjestämällä korvaavaa toimintaa uskontokasvatuksen ajaksi. Vähemmistöryhmien uskontokasvatusta ei järjestetä tutkimuskohteena olleissa päiväkodeissa erikseen. Uskontokasvatuksen toteuttamisen haasteellisuus tai helppous vaihtelee uskontokasvatusta toteuttavien työntekijöiden kesken, ja siihen vaikuttavat muun muassa työntekijän oma vakaumus, kasvatus, kokemukset ja koulutus.