Anna käyttäjän ideoida : Osallistavan suunnittelun välineistö ja työpajatyöskentelyn kehittäminen toiminnan teorian avulla
Lahti, Janne (2011)
Lahti, Janne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091313017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091313017
Tiivistelmä
Osallistavan suunnittelun generatiivisten välineiden avulla on tarkoitus kerätä käyttäjätietoa yleensä tuotekehityksen sumeassa alkuvaiheessa. Käyttäjätiedon organisoimisessa ja analyysissä käytetään tällä hetkellä kuitenkin hyvin erilaisia menetelmiä. Tämä ei voi olla vaikuttamatta tulosten laatuun, kuten käyttäjätiedon kattavuuteen, vertailukelpoisuuteen ja ymmärrettävyyteen. Lopputyössä on tutkittu, miten Preeriapingviini Oy:n kehittämä generatiivinen osallistavan suunnittelun väline toimii työpajatoiminnassa. Tutkimuksen havaintoaineistojen pohjalta luotiin toiminnan teoriaan pohjautuvat käyttäjätiedon yhteenvetokortit. Näiden toimintakorttien avulla pyrkimykseni on yleisesti helpottaa työpajatyöskentelyn kautta saatujen tulosten arvioimis- ja analyysiprosesseja sekä avustaa tuotekehityksen suunnittelutyötä.
Työ koostuu teoriaosasta, jossa käydään läpi viitekehyksenä olevat teoriat: osallistavan suunnittelun ja toiminnan teorian. Empiirinen tutkimusosani koostui kolmesta eri harrastuksiin liittyvästä työpajasta, joissa käyttäjät kehittivät generatiivisen suunnitteluvälineen avulla harrastukseensa liittyvän kannettavan digitaalisen laitteen. Työn loppuosa käsittelee välineen soveltuvuutta tarkoitukseensa sekä työpajojen pohjalta kehitettyjä toiminnan teoriaan pohjautuvia analyysivälineitä. Lopputyön taustalla on yleisenä teoreettisena viitekehyksenä ollut myös ihmiskeskeisen suunnittelun ISO 9241-210 -standardi.
Tutkimuksen kehittämisosa auttoi näkemään sen, onko generatiivisia välineitä käyttävä osallistavan suunnittelun työpajamalli kaikilta osa-alueiltaan toimiva. Esimerkiksi osa toteutuista työpajoista ei tuloksien valossa tarjonnut tarpeeksi tietoa käyttäjän koko toimintajärjestelmästä. Tämä toi kuitenkin esiin toiminnan teorian edut, sillä sen avulla
pystytään yleisesti hahmottamaan tutkijoille ja suunnittelijoille toiminnan kokonaisuuteen liittyvät osa-alueet, joilla mahdollisesti tarvitaan lisätutkimusta. Toiminnan teorian tarjoamaa mallia voidaan soveltaa uskoakseni muihin osallistavan suunnittelun välineillä toteutettuihin työpajoihin. Mikäli tämä uskomus on oikea, käyttämällä mitä tahansa innovatiivista menetelmää tulokset saadaan toiminnan teorian yleisen mallin kautta paremmin yhteismitalliseksi jo tuotekehitysprosessin sumeassa alkuvaiheessa. Tämä auttaa sekä tutkimusta että suunnittelutyötä kohdistamaan resurssinsa oikeaan suuntaan.
Työ koostuu teoriaosasta, jossa käydään läpi viitekehyksenä olevat teoriat: osallistavan suunnittelun ja toiminnan teorian. Empiirinen tutkimusosani koostui kolmesta eri harrastuksiin liittyvästä työpajasta, joissa käyttäjät kehittivät generatiivisen suunnitteluvälineen avulla harrastukseensa liittyvän kannettavan digitaalisen laitteen. Työn loppuosa käsittelee välineen soveltuvuutta tarkoitukseensa sekä työpajojen pohjalta kehitettyjä toiminnan teoriaan pohjautuvia analyysivälineitä. Lopputyön taustalla on yleisenä teoreettisena viitekehyksenä ollut myös ihmiskeskeisen suunnittelun ISO 9241-210 -standardi.
Tutkimuksen kehittämisosa auttoi näkemään sen, onko generatiivisia välineitä käyttävä osallistavan suunnittelun työpajamalli kaikilta osa-alueiltaan toimiva. Esimerkiksi osa toteutuista työpajoista ei tuloksien valossa tarjonnut tarpeeksi tietoa käyttäjän koko toimintajärjestelmästä. Tämä toi kuitenkin esiin toiminnan teorian edut, sillä sen avulla
pystytään yleisesti hahmottamaan tutkijoille ja suunnittelijoille toiminnan kokonaisuuteen liittyvät osa-alueet, joilla mahdollisesti tarvitaan lisätutkimusta. Toiminnan teorian tarjoamaa mallia voidaan soveltaa uskoakseni muihin osallistavan suunnittelun välineillä toteutettuihin työpajoihin. Mikäli tämä uskomus on oikea, käyttämällä mitä tahansa innovatiivista menetelmää tulokset saadaan toiminnan teorian yleisen mallin kautta paremmin yhteismitalliseksi jo tuotekehitysprosessin sumeassa alkuvaiheessa. Tämä auttaa sekä tutkimusta että suunnittelutyötä kohdistamaan resurssinsa oikeaan suuntaan.