Sairaanhoitajien osaamisen kehittäminen äkillisen kriisin kokeneen auttamisessa tehohoitotyössä
Juntunen, Hanna-Leena; Tanhuanpää, Niina (2020)
Juntunen, Hanna-Leena
Tanhuanpää, Niina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004094823
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004094823
Tiivistelmä
Hoitotyöntekijät ovat terveydenhuoltoalan suurin työntekijäryhmä. Äkillisen kriisin kohdanneiden ihmisten auttaminen onkin tärkeä osa hoitotyötä. Teho-osastolla työskentelevä sairaanhoitaja on usein aitiopaikalla äkillisen kriisin kohdatessa. Siksi on tärkeää, että sairaanhoitajat tunnistavat nämä äkilliseen kriisiin liittyvät luontaiset reaktiot ja tietävät äkillisen kriisin vaiheet.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli sairaanhoitajien osaamisen kehittäminen äkillisen kriisin kokeneen auttamisessa tehohoitotyössä. Tavoitteena oli, että osaamista kehittämällä vaikutetaan hoidon laatuun ja työssä jaksamiseen. Kehittämishankkeessa oli kaksi keskeistä käsitettä, osaamisen kehittäminen sekä äkillinen kriisi ja sen alkuvaiheet. Tehohoitotyössä kohdataan lähtökohtaisesti sokki- ja reaktiovaiheen ihmisiä.
Opinnäytetyö oli kehittämishanke, joka toteutettiin Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen keskussairaaloiden teho-osastolla. Kehittämishanke koostui kahdesta Webropol- kyselystä, sähköisestä oppimateriaalista, oppimiskahvila- koulutuksista sekä välittömästä palautteesta oppimiskahvilaan liittyen. Kehittämishankkeessa käytettiin kehittämisprosessin lineaarista mallia. Tarkoitus oli, että kehittämishanke olisi lanseerattavissa myös muille osastoille. Webropol- kyselyiden kohdalla ei voitu tietää, miten oppimista tapahtui yksittäisen henkilön kohdalla, koska ne tehtiin nimettöminä. Myös vastausprosentti jäi pienemmäksi toisessa kyselyssä. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli sairaanhoitajien osaamisen kehittäminen äkillisen kriisin kokeneen auttamisessa tehohoitotyössä. Tavoitteena oli, että osaamista kehittämällä vaikutetaan hoidon laatuun ja työssä jaksamiseen. Kehittämishankkeessa oli kaksi keskeistä käsitettä, osaamisen kehittäminen sekä äkillinen kriisi ja sen alkuvaiheet. Tehohoitotyössä kohdataan lähtökohtaisesti sokki- ja reaktiovaiheen ihmisiä.
Opinnäytetyö oli kehittämishanke, joka toteutettiin Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen keskussairaaloiden teho-osastolla. Kehittämishanke koostui kahdesta Webropol- kyselystä, sähköisestä oppimateriaalista, oppimiskahvila- koulutuksista sekä välittömästä palautteesta oppimiskahvilaan liittyen. Kehittämishankkeessa käytettiin kehittämisprosessin lineaarista mallia. Tarkoitus oli, että kehittämishanke olisi lanseerattavissa myös muille osastoille. Webropol- kyselyiden kohdalla ei voitu tietää, miten oppimista tapahtui yksittäisen henkilön kohdalla, koska ne tehtiin nimettöminä. Myös vastausprosentti jäi pienemmäksi toisessa kyselyssä. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina.