Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Asiakastyytyväisyys-tutkimus tietohallinnon palveluista
Kovanen, Satu (2011)
Kovanen, Satu
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091913107
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011091913107
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa Salon kaupungin tietohallinnon IT-palveluja, tutkia palvelujen laatua sekä käyttäjien tyytyväisyyttä palveluihin. Käyttäjäympäristöinä tässä tutkimuksessa ovat kirjastot, peruskoulut ja lukiot sekä yksilötasolla niiden henkilökunta. Haastavaa on ollut se, ettei vastaavaa selvitystä ole ennen tehty Salon kaupungin tietohallinnon IT-palveluista ja niiden laadusta. Salon tietohallinto-osaston taholta tuli siksi ehdotus kyselytutkimuksesta, jossa haluttiin mitata opetus – ja kirjastohenkilöstön asiakastyytyväisyyttä nykyisten IT-palvelujen laadun suhteen.
Työ aloitettiin kartoittamalla ensin tarjolla olevat IT-palvelut ja niitä säännöllisesti käyttävät käyttäjäryhmät. Kysymykset muokattiin tietohallinnon tarpeiden perusteella; esimerkiksi tietotekniikan käytön määrä laitteistotasolla ja IT-palvelujen laatu. Kyselyssä jaettiin opetus– ja kirjastotoimi kahdeksi ryhmäksi ja näille omat toimiala-kohtaiset kysymykset, koska opetus- ja kirjastohenkilöstön toimenkuvat eroavat toisistaan merkittävästi.
Tutkimus toteutettiin sähköisesti Digium Enterprise-kyselyohjelmalla, johon kaupungilla on lisenssioikeudet. Kyselyn avauslinkki lähetettiin keskitetysti sähköpostitse opetus- ja kirjastotoimen harkitusti rajatuille henkilöstöryhmille Salon peruskouluihin, lukioihin sekä kaikkiin kirjastoyksiköihin syksyllä 2010.
Kyselyyn vastasi yhteensä 134 henkilöä, joista opetustoimessa työskentelee 113/1440 henkilöä yhteensä, vastauspros. (~8%). Kirjastotoimessa työskentelee 21/50 henkilöä yhteensä, vastauspros. (~42%). Tulokset on jaettu osittain kahtia sekä yhteisiin tuloksiin. Opetustoimessa suurimpana ammattiryhmänä vastasivat opettajat, n. 70% vastaajista. Tuloksia käsiteltiin tietotekniikan käyttöasteen mm. työasemien, AV-laitteiden ja oheislaitteiden osalta. IT-palvelujen laatua käsiteltiin yleisellä tasolla sekä henkilöstön osalta erilaisia mittareita käyttäen.
Tuloksista saatu johtopäätös on, että eräisiin henkilöstön palvelun laatua kuvaaviin tekijöihin olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota jatkossa. IT-palvelun kokonaisuuden koettiin kuitenkin olevan kaikkien vastaajien mielestä pääosin tyydyttävää tai hyvää.
Työ aloitettiin kartoittamalla ensin tarjolla olevat IT-palvelut ja niitä säännöllisesti käyttävät käyttäjäryhmät. Kysymykset muokattiin tietohallinnon tarpeiden perusteella; esimerkiksi tietotekniikan käytön määrä laitteistotasolla ja IT-palvelujen laatu. Kyselyssä jaettiin opetus– ja kirjastotoimi kahdeksi ryhmäksi ja näille omat toimiala-kohtaiset kysymykset, koska opetus- ja kirjastohenkilöstön toimenkuvat eroavat toisistaan merkittävästi.
Tutkimus toteutettiin sähköisesti Digium Enterprise-kyselyohjelmalla, johon kaupungilla on lisenssioikeudet. Kyselyn avauslinkki lähetettiin keskitetysti sähköpostitse opetus- ja kirjastotoimen harkitusti rajatuille henkilöstöryhmille Salon peruskouluihin, lukioihin sekä kaikkiin kirjastoyksiköihin syksyllä 2010.
Kyselyyn vastasi yhteensä 134 henkilöä, joista opetustoimessa työskentelee 113/1440 henkilöä yhteensä, vastauspros. (~8%). Kirjastotoimessa työskentelee 21/50 henkilöä yhteensä, vastauspros. (~42%). Tulokset on jaettu osittain kahtia sekä yhteisiin tuloksiin. Opetustoimessa suurimpana ammattiryhmänä vastasivat opettajat, n. 70% vastaajista. Tuloksia käsiteltiin tietotekniikan käyttöasteen mm. työasemien, AV-laitteiden ja oheislaitteiden osalta. IT-palvelujen laatua käsiteltiin yleisellä tasolla sekä henkilöstön osalta erilaisia mittareita käyttäen.
Tuloksista saatu johtopäätös on, että eräisiin henkilöstön palvelun laatua kuvaaviin tekijöihin olisi hyvä kiinnittää enemmän huomiota jatkossa. IT-palvelun kokonaisuuden koettiin kuitenkin olevan kaikkien vastaajien mielestä pääosin tyydyttävää tai hyvää.