Mind-Body Bridging -harjoitusten vaikutuksia sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden koettuun stressiin
Jalonen, Aino (2020)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Jalonen, Aino
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052112808
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052112808
Tiivistelmä
Viimeisten tutkimusten mukaan sote-alan murros aiheuttaa työntekijöiden työhyvinvoinnin heikkenemistä. Keskeisiä hyvinvointia heikentäviä tekijöitä ovat vaikuttamismahdollisuuksien puuttuminen, epävarmuus ja muutos. Tutkielma arvioi, onko Mind-Body Bridging –harjoituksilla vaikutuksia sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden koettuun stressiin. Tutkielma toteutettiin Uudenmaan TE-toimistolle ja osallistujat muodostuivat kuuden hengen ryhmästä TE-toimistossa työskenteleviä psykologeja.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys oli Lazaruksen (1984) kognitiivinen stressiteoria ja tutkielman interventiomenetelmän teoreettinen viitekehys oli Mind-Body Bridging (MBB). Stressinkäsittelyynkin sovellettu MBB-viitekehys yhdistää kognitiivisia harjoitteita ja tietoisuusharjoituksia. Harjoitusten tavoitteena on rauhoittaa identiteettijärjestelmä lepotilaan ja saattaa aivot luonnollisen toiminnanohjauksen tilaan. Aineisto kerättiin kyselyillä, jotka koostuivat PSS 10- ja MBB-elämänlaatukyselystä ja avoimista kysymyksistä. Osallistujat täyttivät kyselyt lähtö- ja lopputilanteessa, kahden viikon aikaikkunassa. Tutkielman alussa osallistujille pidettiin työpaja, jonka jälkeen he tekivät MBB-harjoitusta itsenäisesti kahden viikon ajan.
Osallistujien koettu stressi väheni hieman kahden viikon jaksolla. Joidenkin osallistujien sisäiset voimavarat lisääntyivät, vaikka keskiarvo hieman laski. Useimmat osallistujat kokivat, että harjoitukset auttoivat stressinhallinnassa, stressin ehkäisyssä ja mielen ja kehon rentoutumisessa. Tulokset antavat suuntaa sille, että MBB-menetelmä voi olla hyödyllinen sekä koetun stressin hallinnassa että stressin ehkäisyssä. Jotkin osallistujista kokivat toiveikkuuden ja hyväksynnän lisääntymistä. Toiveikkuuden ja optimismin lisääntyminen voi kehittää psykologista pääomaa ja sen myötä työhyvinvointia. Suositeltavaa on sisällyttää MBB:n kaltaisia stressinhallintamenetelmiä työhyvinvoinnin johtamisen strategiaan. Jatkotutkimus myötätuntouupumuksen ehkäisystä ja hoidosta MBB-harjoitusten avulla on suositeltavaa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys oli Lazaruksen (1984) kognitiivinen stressiteoria ja tutkielman interventiomenetelmän teoreettinen viitekehys oli Mind-Body Bridging (MBB). Stressinkäsittelyynkin sovellettu MBB-viitekehys yhdistää kognitiivisia harjoitteita ja tietoisuusharjoituksia. Harjoitusten tavoitteena on rauhoittaa identiteettijärjestelmä lepotilaan ja saattaa aivot luonnollisen toiminnanohjauksen tilaan. Aineisto kerättiin kyselyillä, jotka koostuivat PSS 10- ja MBB-elämänlaatukyselystä ja avoimista kysymyksistä. Osallistujat täyttivät kyselyt lähtö- ja lopputilanteessa, kahden viikon aikaikkunassa. Tutkielman alussa osallistujille pidettiin työpaja, jonka jälkeen he tekivät MBB-harjoitusta itsenäisesti kahden viikon ajan.
Osallistujien koettu stressi väheni hieman kahden viikon jaksolla. Joidenkin osallistujien sisäiset voimavarat lisääntyivät, vaikka keskiarvo hieman laski. Useimmat osallistujat kokivat, että harjoitukset auttoivat stressinhallinnassa, stressin ehkäisyssä ja mielen ja kehon rentoutumisessa. Tulokset antavat suuntaa sille, että MBB-menetelmä voi olla hyödyllinen sekä koetun stressin hallinnassa että stressin ehkäisyssä. Jotkin osallistujista kokivat toiveikkuuden ja hyväksynnän lisääntymistä. Toiveikkuuden ja optimismin lisääntyminen voi kehittää psykologista pääomaa ja sen myötä työhyvinvointia. Suositeltavaa on sisällyttää MBB:n kaltaisia stressinhallintamenetelmiä työhyvinvoinnin johtamisen strategiaan. Jatkotutkimus myötätuntouupumuksen ehkäisystä ja hoidosta MBB-harjoitusten avulla on suositeltavaa.