Lääkityspoikkeamien ennaltaehkäisy anestesiahoitotyössä: Kirjallisuuskatsaus
Hernemäki, Anniina; Hyttinen, Maria (2020)
Hernemäki, Anniina
Hyttinen, Maria
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714517
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020052714517
Tiivistelmä
Anestesiahoitotyön toimintaympäristö on lääkehoidon kannalta haastava, sillä useilla anestesiassa käytettävillä lääkeaineilla on nopeita ja voimakkaita vaikutuksia potilaan peruselintoimintoihin. Anestesiahoitotyö on kuitenkin ollut riskienhallinnan ja potilasturvallisuuden edelläkävijä sairaalamaailmassa, joten perioperatiivisen lääkehoidon turvallisuutta edistäviä ratkaisuja on olemassa. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, minkälaisia intraoperatiiviseen anestesiahoitotyöhön soveltuvia lääkityspoikkeamien ennaltaehkäisyn keinoja on olemassa, ja minkälaisia vaikutuksia niillä on ollut lääkityspoikkeamiin.
Aineisto opinnäytetyötä varten haettiin määritellyillä hakusanoilla sosiaali- ja terveysalan tietokannoista. Tiedonhakua täydennettiin manuaalisilla hauilla. Lopullisesti aineistoksi hyväksyttiin kuusi sisäänottokriteerit täyttävää artikkelia. Kaikki alkuperäistutkimukset oli tehty Euroopan ulkopuolella. Tiedonhaun ja artikkelien valitsemisen jälkeen suoritettiin induktiivinen sisällönanalyysi, jonka avulla artikkeleista poimittiin lääkityspoikkeamien ennaltaehkäisyn keinot.
Sisällönanalyysin perusteella kolmeksi pääkategoriaksi nousivat teknologia, työympäristö sekä työkulttuuri. Kaikkien kategorioiden keinot vähensivät lääkityspoikkeamia, joskin teknologisilla ratkaisuilla oli vaikutusta pääosin vain lääkehoidon kirjaamiseen liittyviin poikkeamiin. Työympäristön standardointiin ja lääkkeiden tunnistettavuuteen liittyvät ratkaisut vähensivät merkittävämmin lääkkeenantoon liittyviä poikkeamia. Varsinaisten haittatapahtumien määrään teknologiset tai työympäristöön liittyvät ratkaisut eivät tuoneet suuria muutoksia. Työkulttuuriin liittyvillä tekijöillä, kuten moniammatillisella yhteistyöllä ja tiedonkulkuun liittyvillä ratkaisuilla, oli merkittäviä vaikutuksia lääkityspoikkeamien määrään.
Erilaiset järjestelmät ennaltaehkäisevät erityyppisiä lääkityspoikkeamia ja toisaalta useampi järjestelmä voi ennaltaehkäistä yhtä lääkityspoikkeamaa. Koska aikaisempaa tutkimustietoa aiheesta on vähän, tarvitaan lisää tutkimusta koskien lääkityspoikkeamien ennaltaehkäisyn keinoja. Työkulttuuriin liittyvät lääkityspoikkeamien ennaltaehkäisyn keinot ja erilaiset strukturoidut toimintamallit ovat jo osa anestesia- ja leikkausyksiköiden arkipäivää Suomessa. Mikäli käyttöön halutaan ottaa uusia ratkaisuja, tulee aiheen ympärillä toteuttaa laajoja tutkimusprojekteja myös kotimaassa. Myös sairaanhoitajien farmakologisen osaamisen ja jatkokoulutuksen vaikutuksista lääkehoidon turvallisuuteen tarvitaan lisää tutkimusta.
Aineisto opinnäytetyötä varten haettiin määritellyillä hakusanoilla sosiaali- ja terveysalan tietokannoista. Tiedonhakua täydennettiin manuaalisilla hauilla. Lopullisesti aineistoksi hyväksyttiin kuusi sisäänottokriteerit täyttävää artikkelia. Kaikki alkuperäistutkimukset oli tehty Euroopan ulkopuolella. Tiedonhaun ja artikkelien valitsemisen jälkeen suoritettiin induktiivinen sisällönanalyysi, jonka avulla artikkeleista poimittiin lääkityspoikkeamien ennaltaehkäisyn keinot.
Sisällönanalyysin perusteella kolmeksi pääkategoriaksi nousivat teknologia, työympäristö sekä työkulttuuri. Kaikkien kategorioiden keinot vähensivät lääkityspoikkeamia, joskin teknologisilla ratkaisuilla oli vaikutusta pääosin vain lääkehoidon kirjaamiseen liittyviin poikkeamiin. Työympäristön standardointiin ja lääkkeiden tunnistettavuuteen liittyvät ratkaisut vähensivät merkittävämmin lääkkeenantoon liittyviä poikkeamia. Varsinaisten haittatapahtumien määrään teknologiset tai työympäristöön liittyvät ratkaisut eivät tuoneet suuria muutoksia. Työkulttuuriin liittyvillä tekijöillä, kuten moniammatillisella yhteistyöllä ja tiedonkulkuun liittyvillä ratkaisuilla, oli merkittäviä vaikutuksia lääkityspoikkeamien määrään.
Erilaiset järjestelmät ennaltaehkäisevät erityyppisiä lääkityspoikkeamia ja toisaalta useampi järjestelmä voi ennaltaehkäistä yhtä lääkityspoikkeamaa. Koska aikaisempaa tutkimustietoa aiheesta on vähän, tarvitaan lisää tutkimusta koskien lääkityspoikkeamien ennaltaehkäisyn keinoja. Työkulttuuriin liittyvät lääkityspoikkeamien ennaltaehkäisyn keinot ja erilaiset strukturoidut toimintamallit ovat jo osa anestesia- ja leikkausyksiköiden arkipäivää Suomessa. Mikäli käyttöön halutaan ottaa uusia ratkaisuja, tulee aiheen ympärillä toteuttaa laajoja tutkimusprojekteja myös kotimaassa. Myös sairaanhoitajien farmakologisen osaamisen ja jatkokoulutuksen vaikutuksista lääkehoidon turvallisuuteen tarvitaan lisää tutkimusta.