Tuloskortti : peruspalkan lisäosan mittaristona
Survo, Maria (2011)
Survo, Maria
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011101613826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011101613826
Tiivistelmä
Organisaation tulee kehittää ja motivoida henkilöstöään, jotta se pysyy kilpailukykyisenä työnantajana markkinoilla. Jotta organisaatio pystyy pitämään osaavan henkilöstönsä, sen tulee myös palkita heitä riittävän tehokkaasti. Palkitsemisen keinoja on useita, mutta tämä tutkimus keskittyy balanced scorecardin eli tuloskortin soveltamiseen peruspalkan lisäosan mittaristona. Tulos-kortti on Robert S. Kaplanin ja David Nortonin kehittelemä mittaristo. Mittaristo on neljän eri ulottuvuuden – asiakas, prosessit, kasvu ja osaaminen sekä talous – tasapainottamista siten, että organisaatio katsoo niin taaksepäin, nykyisyyteen kuin tulevaisuuteenkin.
Opinnäytetyö on tehty organisaatiolle, joka halusi kehittää palkkausjärjestelmäänsä tuloksellisemmaksi ja selkeämmäksi. Tutkimuksen päätavoitteena on ollut selvittää, soveltuuko tuloskortti ratkaisuksi organisaation palkkaukseen. Osatavoitteina tutkimuksessa on ollut seuraavat: onko työtehtäviin löydettävissä oikeat ja luotettavat mittarit, onnistutaanko tuloskortin ulottuvuuksien painotuksissa sekä miten tuloskortti saadaan markkinoitua henkilöstölle siten että he ymmärtävät ja hyväksyvät uudenlaisen palkanlisän mallin.
Työn teoriaosa käsittelee tuloskorttiin liittyviä käsitteitä, tuloskorttia ja palkitsemisen erilaisia muotoja. Tutkimus on tehty toimintatutkimuksen keinoin, jolloin tutkija itse on osallistunut projektihankkeeseen. Aineisto on kerätty organisaatiosta erilaisten palaverien ja kokousten sekä haastattelujen muodossa. Saatua aineistoa on analysoitu projektin edetessä, jolloin mielipiteitä on kerätty talteen. Organisaation toimintatutkimuksen osuus on salainen.
Opinnäytetyön tuloksena organisaatiolle muodostettiin useita tuloskortteja, joissa mittaristojen määrät vaihtelivat seitsemästä yhteentoista riippuen työtehtävistä. Mittarit otettiin käyttöön heinäkuussa 2011 ja tuloskortin perusteella palkanlisäosa maksetaan ensimmäisen kerran loka-kuussa 2011. Opinnäytetyön lopussa otettiin kantaa siihen, miten tuloskorttia voisi organisaatiossa kehittää tai seurata sitä, kuinka tyytyväinen henkilöstö on sen toimivuuteen.
Opinnäytetyö on tehty organisaatiolle, joka halusi kehittää palkkausjärjestelmäänsä tuloksellisemmaksi ja selkeämmäksi. Tutkimuksen päätavoitteena on ollut selvittää, soveltuuko tuloskortti ratkaisuksi organisaation palkkaukseen. Osatavoitteina tutkimuksessa on ollut seuraavat: onko työtehtäviin löydettävissä oikeat ja luotettavat mittarit, onnistutaanko tuloskortin ulottuvuuksien painotuksissa sekä miten tuloskortti saadaan markkinoitua henkilöstölle siten että he ymmärtävät ja hyväksyvät uudenlaisen palkanlisän mallin.
Työn teoriaosa käsittelee tuloskorttiin liittyviä käsitteitä, tuloskorttia ja palkitsemisen erilaisia muotoja. Tutkimus on tehty toimintatutkimuksen keinoin, jolloin tutkija itse on osallistunut projektihankkeeseen. Aineisto on kerätty organisaatiosta erilaisten palaverien ja kokousten sekä haastattelujen muodossa. Saatua aineistoa on analysoitu projektin edetessä, jolloin mielipiteitä on kerätty talteen. Organisaation toimintatutkimuksen osuus on salainen.
Opinnäytetyön tuloksena organisaatiolle muodostettiin useita tuloskortteja, joissa mittaristojen määrät vaihtelivat seitsemästä yhteentoista riippuen työtehtävistä. Mittarit otettiin käyttöön heinäkuussa 2011 ja tuloskortin perusteella palkanlisäosa maksetaan ensimmäisen kerran loka-kuussa 2011. Opinnäytetyön lopussa otettiin kantaa siihen, miten tuloskorttia voisi organisaatiossa kehittää tai seurata sitä, kuinka tyytyväinen henkilöstö on sen toimivuuteen.