Hoitohenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittäminen
Manninen, Sanna-Mari (2009)
Manninen, Sanna-Mari
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011103114104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011103114104
Tiivistelmä
Tämän kehittämishankkeen perimmäisenä tarkoituksena on, että Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikan hoitohenkilökunta on osaavaa ja saa riittävästi tarvitsemaansa täydennyskoulutusta ylläpitääkseen ammattitaitonsa sekä pystyäkseen kehittämään elinikäistä oppimistaan. Osaamiskartoituksen avulla selvitettiin naistenklinikan hoitohenkilökunnan ammatillista osaamista heiltä itseltään saatavan tiedon avulla. Lisäksi selvitettiin heidän täydennyskoulutustarvetta.
Kohderyhmän muodostivat Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikan hoitohenkilökunta (n=124). Kyselyn vastausprosentti oli 69%. Tutkimusaineisto kerättiin tätä kehittämishanketta varten kehitetyllä kyselylomakkeella. Mittari sisälsi 47 muuttujaa, joista muodostettiin kahdeksan summamuuttujaa. Kyselylomakkeessa oli lisäksi avoimia kysymyksiä, joilla selvitettiin vastaajien täydennyskoulutustarvetta.
Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti lukuun ottamatta avoimia kysymyksiä. Aineistoa kuvailtiin tarkastelemalla frekvenssejä, keskiarvoja ja hajontoja. Tilastollisena testinä käytettiin parametritonta Kruskall-Wallis –testiä. Avoimet kysymykset analysoitiin käyttämällä sisällön analyysimenetelmää.
Osaamiskartoituksen tulokset osoittivat, että naistenklinikan hoitohenkilöstön itsearvioima ammatillinen osaaminen oli hyvä. Hoitohenkilöstö arvioi ammatillisen osaamisensa parhaimmaksi yhteistyöosaamisen osa-alueella. Hoitohenkilöstön ammatillinen osaaminen oli heikointa monikulttuurisen hoitotyön osaamisen osa-alueella. Tilastollisesti merkitsevä yhteys hoitohenkilöstön ammatilliseen osaamiseen oli ammattinimikkeellä, työkokemuksen määrällä ja täydennyskoulutuspäivien lukumäärällä. Hoitohenkilöstön täydennyskoulutustarpeista täydennyskoulutuksen sisällölliset toiveet liittyivät eniten kliinisen osaamisen sekä monikulttuurisen hoitotyön osaamisen osa-alueille. Täydennyskoulutuksen toteuttamismuotona toivottiin eniten luentoja ja käytännön harjoituksia. Osaamiskartoituksen tulosten pohjalta laadittiin täydennyskoulutussuunnitelma naistenklinikan hoitohenkilökunnalle.
Kohderyhmän muodostivat Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikan hoitohenkilökunta (n=124). Kyselyn vastausprosentti oli 69%. Tutkimusaineisto kerättiin tätä kehittämishanketta varten kehitetyllä kyselylomakkeella. Mittari sisälsi 47 muuttujaa, joista muodostettiin kahdeksan summamuuttujaa. Kyselylomakkeessa oli lisäksi avoimia kysymyksiä, joilla selvitettiin vastaajien täydennyskoulutustarvetta.
Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti lukuun ottamatta avoimia kysymyksiä. Aineistoa kuvailtiin tarkastelemalla frekvenssejä, keskiarvoja ja hajontoja. Tilastollisena testinä käytettiin parametritonta Kruskall-Wallis –testiä. Avoimet kysymykset analysoitiin käyttämällä sisällön analyysimenetelmää.
Osaamiskartoituksen tulokset osoittivat, että naistenklinikan hoitohenkilöstön itsearvioima ammatillinen osaaminen oli hyvä. Hoitohenkilöstö arvioi ammatillisen osaamisensa parhaimmaksi yhteistyöosaamisen osa-alueella. Hoitohenkilöstön ammatillinen osaaminen oli heikointa monikulttuurisen hoitotyön osaamisen osa-alueella. Tilastollisesti merkitsevä yhteys hoitohenkilöstön ammatilliseen osaamiseen oli ammattinimikkeellä, työkokemuksen määrällä ja täydennyskoulutuspäivien lukumäärällä. Hoitohenkilöstön täydennyskoulutustarpeista täydennyskoulutuksen sisällölliset toiveet liittyivät eniten kliinisen osaamisen sekä monikulttuurisen hoitotyön osaamisen osa-alueille. Täydennyskoulutuksen toteuttamismuotona toivottiin eniten luentoja ja käytännön harjoituksia. Osaamiskartoituksen tulosten pohjalta laadittiin täydennyskoulutussuunnitelma naistenklinikan hoitohenkilökunnalle.