Esteettömyyskartoitus ja siihen liittyvät kehittämisehdotukset Vierumäen Urheiluopiston Kaskela- ja Urheiluhalli- rakennuksissa : - näkö- ja liikuntavammaisen näkökulmasta
Hupila, Janne; Koivunen, Marko (2011)
Lataukset:
Hupila, Janne
Koivunen, Marko
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011110214159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011110214159
Tiivistelmä
Suomessa vammaisten itsenäistä, omatoimista liikkumista ja siten myös rakennusten esteettömyyttä on heidän kannaltaan parannettu selvästi viime vuosina. Tämä johtuu etupäässä kotimaisen lainsäädännön tiukentumisesta, jossa vammaiset ja osa heidän tarpeistaan on otettu huomioon vakavasti. Myös EU on osittain ottanut vammaiset huomioon päätöksenteossaan, josta tärkein esimerkki vammaisten kannalta on hissidirektiivi sisältäen esteettömyystavoitteen. Lisäksi Suomi on allekirjoittanut vuonna 2007 YK:n vammaisten ihmisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhden aikuisen näkövammaisen ja yhden aikuisen liikuntavammaisen avulla heidän liikkumistaan ja siten heidän rakennusten käyttöä erikseen Suomen Urheiluopiston Kaskelassa ja Urheiluhallissa. Tutkimus tehtiin ESKEH- menetelmään perustuen. Tutkimushenkilöiltä saatujen vastausten perusteella annamme kehittämisehdotuksia, jotka kannattaisi ottaa huomioon, jos näissä rakennuksissa tullaan tekemään tulevaisuudessa korjaus-ja/tai saneeraustöitä.
Vuosina 2007–2009 Invalidiliitto on suunnitellut ESKEH- kyselytutkimuslomakkeen liikunta- ja aistivammaisille. Tämän avulla voidaan arvioida edellä mainittujen tutkimushenkilöiden esteetöntä liikkumista erilaisissa rakennuksissa. ESKEH- kartoitusmenetelmä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä.
Kaskelassa oli monia puutteita näkövammaisen tutkimushenkilömme kannalta. Yleisesti näkövammaisen kannalta ulkoportaisiin täytyy asentaa käsijohteet ja samalla valaista molemmat paikat. Nykyinen melko raskas kääntöulko-ovi täytyy korvata automaattisesti aukeavalla liukuovella, jossa on myös törmäyksen estävä toiminta. Yleistä valaistusta rakennuksessa pitää parantaa niin sisätiloissa kuin ulkonakin. Äänimajakka täytyisi asentaa ainakin ulko-oven yhteyteen, sisäänkäynnin yhteyteen. Rakennuksen eri kulkuopasteita täytyisi myös parantaa mm. kohdevalaistuksella, piste- tai kohokirjoituksella, symboloinnilla ja riittävän suurella kirjasinkoolla. Myös Urheiluhallissa on samankaltaisia ongelmia. Urheiluhallin sisäänkäynnissä on kuitenkin automaattiliukuovi toisin kuin Kaskelassa. Liikuntavammaisen, pyörätuolia käyttävän tutkimushenkilön kannalta Kaskelassa oli myös suuria puutteita. Pyörätuolia käyttävän tutkimushenkilön kannalta ulkoportaiden yhteyteen pitää ehdottomasta asentaa ulkoluiska ja sisälle pystyhissi (on rakenteilla tällä hetkellä), sillä ilman näitä pyörätuolihenkilö ei voi lainkaan itsenäisesti liikkua Kaskelaan/Kaskelassa. Myös Urheiluhalliin pitäisi asentaa pystyhissi tai ainakin porrashissit pyörätuolihenkilöille, jotta he voisivat liikkua itsenäisesti ko. rakennuksen eri kerrosten välillä joustavasti.
Jatkossa ainakin opiston uudisrakentamisessa kannattaisi ottaa huomioon mahdollisimman esteetön toimintaympäristö, sillä vammaiset ovat potentiaalisia rahaa tuovia asiakkaita kuin muut vierailijat.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhden aikuisen näkövammaisen ja yhden aikuisen liikuntavammaisen avulla heidän liikkumistaan ja siten heidän rakennusten käyttöä erikseen Suomen Urheiluopiston Kaskelassa ja Urheiluhallissa. Tutkimus tehtiin ESKEH- menetelmään perustuen. Tutkimushenkilöiltä saatujen vastausten perusteella annamme kehittämisehdotuksia, jotka kannattaisi ottaa huomioon, jos näissä rakennuksissa tullaan tekemään tulevaisuudessa korjaus-ja/tai saneeraustöitä.
Vuosina 2007–2009 Invalidiliitto on suunnitellut ESKEH- kyselytutkimuslomakkeen liikunta- ja aistivammaisille. Tämän avulla voidaan arvioida edellä mainittujen tutkimushenkilöiden esteetöntä liikkumista erilaisissa rakennuksissa. ESKEH- kartoitusmenetelmä on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä.
Kaskelassa oli monia puutteita näkövammaisen tutkimushenkilömme kannalta. Yleisesti näkövammaisen kannalta ulkoportaisiin täytyy asentaa käsijohteet ja samalla valaista molemmat paikat. Nykyinen melko raskas kääntöulko-ovi täytyy korvata automaattisesti aukeavalla liukuovella, jossa on myös törmäyksen estävä toiminta. Yleistä valaistusta rakennuksessa pitää parantaa niin sisätiloissa kuin ulkonakin. Äänimajakka täytyisi asentaa ainakin ulko-oven yhteyteen, sisäänkäynnin yhteyteen. Rakennuksen eri kulkuopasteita täytyisi myös parantaa mm. kohdevalaistuksella, piste- tai kohokirjoituksella, symboloinnilla ja riittävän suurella kirjasinkoolla. Myös Urheiluhallissa on samankaltaisia ongelmia. Urheiluhallin sisäänkäynnissä on kuitenkin automaattiliukuovi toisin kuin Kaskelassa. Liikuntavammaisen, pyörätuolia käyttävän tutkimushenkilön kannalta Kaskelassa oli myös suuria puutteita. Pyörätuolia käyttävän tutkimushenkilön kannalta ulkoportaiden yhteyteen pitää ehdottomasta asentaa ulkoluiska ja sisälle pystyhissi (on rakenteilla tällä hetkellä), sillä ilman näitä pyörätuolihenkilö ei voi lainkaan itsenäisesti liikkua Kaskelaan/Kaskelassa. Myös Urheiluhalliin pitäisi asentaa pystyhissi tai ainakin porrashissit pyörätuolihenkilöille, jotta he voisivat liikkua itsenäisesti ko. rakennuksen eri kerrosten välillä joustavasti.
Jatkossa ainakin opiston uudisrakentamisessa kannattaisi ottaa huomioon mahdollisimman esteetön toimintaympäristö, sillä vammaiset ovat potentiaalisia rahaa tuovia asiakkaita kuin muut vierailijat.