Aikuisten neurologisten asiakkaiden saumaton hoitoketju Länsi-Uudenmaan alueella
Hallenberg, Annika; Kuivakangas, Else (2011)
Hallenberg, Annika
Kuivakangas, Else
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011101113698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011101113698
Tiivistelmä
Aikuisten neurologisten asiakkaiden saumaton hoitoketju Länsi-Uudenmaan alueella
Vuosi 2011 Sivumäärä 75
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää aikuisten neurologisten asiakkaiden saumaton hoitoketju Länsi-Uudenmaan alueella. Tavoitteena oli kerätä kyselylomakkeiden avulla tietoa neurologisten potilaiden hoitoketjussa ilmenevistä ongelmakohdista sekä toimivista kohdista. Pyrimme myös tulosten pohjalta löytämään toimintamalleja Länsi-Uudenmaan alueelle. Työn on tilannut Länsi-Uudenmaan Neurologinen verkosto ja opinnäytetyö on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta.
Opinnäytetyön teoriaperustana on aikuisten neurologisten sairauksien hoitoketju sekä siihen liittyvät ongelmakohdat ja toimivat käytänteet. Kohderyhmä koostuu seuraavista sairauksista, häiriöistä ja vammoista: epilepsia, Parkinson, CP-vamma, MS-tauti, aivohalvaus/afasia, lihasrappeumatauti sekä asiantuntija näkökulmana omaishoitajat. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeita lähetettiin kaikkiaan 502 kpl, joista 342 kpl lähetettiin postitse ja loput sähköisessä muodossa. Vastanneita oli yhteensä 98, joista jouduimme hylkäämään kolme kpl epäselvien vastausten vuoksi. Vastaukset tallennettiin sähköiseen Digium- tietokantaan. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä sekä ristiinvertailulla yli 5 vuotta ja alle 5 vuotta sitten sairastuneiden kesken.
Tutkimustulosten mukaan neurologisen asiakkaan hoitoketjun toimivuudessa on ongelmia sairauteen liittyvässä tiedon saannissa ja ohjauksessa, myös lääkäriaikojen puute koettiin hankalana hoidon onnistumisen kannalta. Vastanneiden kokemusten mukaan kuntoutus ei ollut onnistunut, koska kuntoutussuunnitelmia ei ole kaikille tehty ja heidän kohdallaan hoito ja kuntoutus eivät olleet onnistuneet. Erikoissairaalanhoidon palvelut todettiin joustaviksi, mutta vastaajien mukaan perusterveydenhuollon puolella hoitoonpääsy oli hankalaa eikä oireita tunnistettu. Vastaajat olisivat kaivanneet henkistä tukea enemmän ja omaishoitajien jaksamiseen toivottiin lisää tukea.
Tutkimuksessa todettiin, että henkilökunta on ollut ammattitaitoista ja ystävällistä hoitotilanteissa, myös asiakkaat ovat tienneet keneen tai mihin tahoon ottavat yhteyttä sairauteen liittyvissä asioissa. Omalääkäritoiminta koettiin hyväksi sairauden jatkohoidon kannalta.
Kehittämiskohteiksi ilmeni neuvojen ja ohjeiden riittävä saanti sairauden alusta lähtien. Henkistä tukea tulisi tarjota asiakkaalle tehokkaammin. Kehittämistarpeeksi toivottiin myös Kansaneläkelaitoksen toiminnan nopeuttamista kuntoutuspäätöksiä haettaessa sekä omaishoitajien jaksamisen tukeminen.
Asiasanat: neurologia, hoitoketju, hoitopolku, moniammatillisuus
Vuosi 2011 Sivumäärä 75
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää aikuisten neurologisten asiakkaiden saumaton hoitoketju Länsi-Uudenmaan alueella. Tavoitteena oli kerätä kyselylomakkeiden avulla tietoa neurologisten potilaiden hoitoketjussa ilmenevistä ongelmakohdista sekä toimivista kohdista. Pyrimme myös tulosten pohjalta löytämään toimintamalleja Länsi-Uudenmaan alueelle. Työn on tilannut Länsi-Uudenmaan Neurologinen verkosto ja opinnäytetyö on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta.
Opinnäytetyön teoriaperustana on aikuisten neurologisten sairauksien hoitoketju sekä siihen liittyvät ongelmakohdat ja toimivat käytänteet. Kohderyhmä koostuu seuraavista sairauksista, häiriöistä ja vammoista: epilepsia, Parkinson, CP-vamma, MS-tauti, aivohalvaus/afasia, lihasrappeumatauti sekä asiantuntija näkökulmana omaishoitajat. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeita lähetettiin kaikkiaan 502 kpl, joista 342 kpl lähetettiin postitse ja loput sähköisessä muodossa. Vastanneita oli yhteensä 98, joista jouduimme hylkäämään kolme kpl epäselvien vastausten vuoksi. Vastaukset tallennettiin sähköiseen Digium- tietokantaan. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä sekä ristiinvertailulla yli 5 vuotta ja alle 5 vuotta sitten sairastuneiden kesken.
Tutkimustulosten mukaan neurologisen asiakkaan hoitoketjun toimivuudessa on ongelmia sairauteen liittyvässä tiedon saannissa ja ohjauksessa, myös lääkäriaikojen puute koettiin hankalana hoidon onnistumisen kannalta. Vastanneiden kokemusten mukaan kuntoutus ei ollut onnistunut, koska kuntoutussuunnitelmia ei ole kaikille tehty ja heidän kohdallaan hoito ja kuntoutus eivät olleet onnistuneet. Erikoissairaalanhoidon palvelut todettiin joustaviksi, mutta vastaajien mukaan perusterveydenhuollon puolella hoitoonpääsy oli hankalaa eikä oireita tunnistettu. Vastaajat olisivat kaivanneet henkistä tukea enemmän ja omaishoitajien jaksamiseen toivottiin lisää tukea.
Tutkimuksessa todettiin, että henkilökunta on ollut ammattitaitoista ja ystävällistä hoitotilanteissa, myös asiakkaat ovat tienneet keneen tai mihin tahoon ottavat yhteyttä sairauteen liittyvissä asioissa. Omalääkäritoiminta koettiin hyväksi sairauden jatkohoidon kannalta.
Kehittämiskohteiksi ilmeni neuvojen ja ohjeiden riittävä saanti sairauden alusta lähtien. Henkistä tukea tulisi tarjota asiakkaalle tehokkaammin. Kehittämistarpeeksi toivottiin myös Kansaneläkelaitoksen toiminnan nopeuttamista kuntoutuspäätöksiä haettaessa sekä omaishoitajien jaksamisen tukeminen.
Asiasanat: neurologia, hoitoketju, hoitopolku, moniammatillisuus