Tunnetaitokerho esikoulun aloittaville lapsille
Tuovinen, Anna-Sofia (2020)
Tuovinen, Anna-Sofia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020082719911
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020082719911
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa tunnetaitoja sekä tunteiden nimeämistä ja sanoittamista tukevaa kerhotoimintaa lapsille. Tarkoituksena oli ottaa selvää lasten tunnetaitojen tasosta, sekä siitä, onko kehitystä havaittavissa näin lyhyessä ajassa. Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin tunnetaitokerhona esikoulun aloittaville lapsille Touhula Väinölän päiväkodissa Porissa. Yksi kerhokerta kesti noin 45 minuuttia. Tarkoituksena oli keskittyä lasten tunnetaitojen tarkasteluun ryhmätasolla poissulkien keskinäisen taitojen vertailun.
Keskeistä opinnäytetyön teoriaosuudessa oli tunteiden, tunne-elämän kehityksen, sekä tunnetaitojen käsittely. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin varhaiskasvatusta ja sen tavoitteita valtakunnallisella, paikallisella, ja yksilöllisellä tasolla, sekä varhaiskasvatuksen pienryhmäpedagogiikkaa ja tunnekasvatusta.
Kerhon alussa erityisesti negatiivisten tunnetilojen ilmaisu ja sanoittaminen tuntui olevan haastavaa. Yllättävää oli kuitenkin se, miten hyvin lapset osasivat kokonaisuudessaan tunnistaa, sanoittaa ja tuoda ilmi tunteitaan. Kerhokertoja vertaillessa tunnetaitojen kehittyminen oikeaan suuntaan oli huomattavaa. Tunteiden erottelu oli helpompaa ja vaikeampiakin tunteita oli helpompi tuoda esiin. Kerhon lopulla lapset olivat avoimempia ja rohkeampia keskustelemaan asioistaan.
Pidemmän aikavälin tarkastelussa tunnetaitojen kehityksessä voisi nähdä merkittävämpiä muutoksia. Tunnetaitojen tukemisen pitkäaikainen, suunnitelmallinen jatkaminen osana päiväkodin pedagogista toimintaa tuottaisi todennäköisesti vielä näkyvämpää muutosta vastaavan kerhon lisänä. Onneksi tunnetaitojen tukeminen on suunnitelmallisuuden lisäksi mahdollista arkisissakin tilanteissa aikuisen ollessa läsnä.
Keskeistä opinnäytetyön teoriaosuudessa oli tunteiden, tunne-elämän kehityksen, sekä tunnetaitojen käsittely. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin varhaiskasvatusta ja sen tavoitteita valtakunnallisella, paikallisella, ja yksilöllisellä tasolla, sekä varhaiskasvatuksen pienryhmäpedagogiikkaa ja tunnekasvatusta.
Kerhon alussa erityisesti negatiivisten tunnetilojen ilmaisu ja sanoittaminen tuntui olevan haastavaa. Yllättävää oli kuitenkin se, miten hyvin lapset osasivat kokonaisuudessaan tunnistaa, sanoittaa ja tuoda ilmi tunteitaan. Kerhokertoja vertaillessa tunnetaitojen kehittyminen oikeaan suuntaan oli huomattavaa. Tunteiden erottelu oli helpompaa ja vaikeampiakin tunteita oli helpompi tuoda esiin. Kerhon lopulla lapset olivat avoimempia ja rohkeampia keskustelemaan asioistaan.
Pidemmän aikavälin tarkastelussa tunnetaitojen kehityksessä voisi nähdä merkittävämpiä muutoksia. Tunnetaitojen tukemisen pitkäaikainen, suunnitelmallinen jatkaminen osana päiväkodin pedagogista toimintaa tuottaisi todennäköisesti vielä näkyvämpää muutosta vastaavan kerhon lisänä. Onneksi tunnetaitojen tukeminen on suunnitelmallisuuden lisäksi mahdollista arkisissakin tilanteissa aikuisen ollessa läsnä.