Toispuoleisen toistoharjoittelun vaikutus ampumahiihtäjän lihastasapainoon – opas lihasepätasapainon ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen
Nurmenrinta, Rita; Asikainen, Satu; Timisjärvi, Sanni (2020)
Nurmenrinta, Rita
Asikainen, Satu
Timisjärvi, Sanni
2020
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090220056
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020090220056
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa opas toimeksiantajallemme Suomen Ampumahiihtoliitolle ampumahiihtäjien lihasepätasapainon ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen. Opinnäytetyömme tavoitteena oli, että ampumahiihtäjät ja lajin parissa työskentelevät valmentajat ja fysioterapeutit voivat hyödyntää opasta harjoittelun, valmennuksen ja kuntoutuksen tukena.
Työmme oli toiminnallinen opinnäytetyö, joka sisälsi tutkimuksellisen osion. Perehdyimme työssämme ampumahiihtoon lajina ja avasimme tietoperustassa ampumahiihdossa käytetyt hiihtotekniikat sekä ampuma-asennot. Perehdyimme myös käsitteisiin lihastasapaino ja liikkuvuus. Lisäksi käsittelimme lihastasapainokartoitusta urheilufysioterapian menetelmänä ja kokosimme ampumahiihtäjille suunnatun lihastasapainokartoituksen kolmen eri testipatteriston pohjalta.
Tutkimusosiossa selvitimme lihastasapainokartoituksen avulla toispuoleisen toistoharjoittelun vaikutuksia ampumahiihtäjän lihastasapainoon. Lihastasapainokartoitus sisälsi ryhdin havainnointia, toiminnallisia testejä sekä liikkuvuuden testausta. Tutkimukseen osallistui 17 urheilijaa ampumahiihdon A-maajoukkueesta, Haastaja-ryhmästä sekä nuorten Vuokatti-ryhmästä.
Tekemämme lihastasapainokartoituksen löydökset olivat yhteneväisiä ja ampumahiihtäjillä ilmeni lihasepätasapainoa samoissa lihasryhmissä. Tarkastelimme tuloksia useasta näkökulmasta: otantaryhmänä kokonaisuudessaan sekä sukupuolen ja harjoitteluvuosien mukaan. Tulosten perusteella eniten lihasepätasapainoa ampumahiihtäjillä esiintyi lantion ja keskivartalon tukilihasten sekä lapaluiden hallinnassa ja vartalon ojentajien sekä koukistajien välillä. Lisäksi ryhdin tarkastelussa nousivat esiin kireät rintalihakset ja kaularangan ojentajat.
Lihastasapainokartoituksen ja lajianalyysin pohjalta laadimme oppaan ampumahiihtäjien lihasepätasapainon ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen. Opas sisältää lihasvoima-, liikkuvuus-, sekä venytysharjoitteita, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja lähdekirjallisuuteen. Opas toimitettiin sähköisessä muodossa Suomen Ampumahiihtoliitolle ja julkaistiin opinnäytetyön liitteenä Theseus-tietokannassa.
Työmme oli toiminnallinen opinnäytetyö, joka sisälsi tutkimuksellisen osion. Perehdyimme työssämme ampumahiihtoon lajina ja avasimme tietoperustassa ampumahiihdossa käytetyt hiihtotekniikat sekä ampuma-asennot. Perehdyimme myös käsitteisiin lihastasapaino ja liikkuvuus. Lisäksi käsittelimme lihastasapainokartoitusta urheilufysioterapian menetelmänä ja kokosimme ampumahiihtäjille suunnatun lihastasapainokartoituksen kolmen eri testipatteriston pohjalta.
Tutkimusosiossa selvitimme lihastasapainokartoituksen avulla toispuoleisen toistoharjoittelun vaikutuksia ampumahiihtäjän lihastasapainoon. Lihastasapainokartoitus sisälsi ryhdin havainnointia, toiminnallisia testejä sekä liikkuvuuden testausta. Tutkimukseen osallistui 17 urheilijaa ampumahiihdon A-maajoukkueesta, Haastaja-ryhmästä sekä nuorten Vuokatti-ryhmästä.
Tekemämme lihastasapainokartoituksen löydökset olivat yhteneväisiä ja ampumahiihtäjillä ilmeni lihasepätasapainoa samoissa lihasryhmissä. Tarkastelimme tuloksia useasta näkökulmasta: otantaryhmänä kokonaisuudessaan sekä sukupuolen ja harjoitteluvuosien mukaan. Tulosten perusteella eniten lihasepätasapainoa ampumahiihtäjillä esiintyi lantion ja keskivartalon tukilihasten sekä lapaluiden hallinnassa ja vartalon ojentajien sekä koukistajien välillä. Lisäksi ryhdin tarkastelussa nousivat esiin kireät rintalihakset ja kaularangan ojentajat.
Lihastasapainokartoituksen ja lajianalyysin pohjalta laadimme oppaan ampumahiihtäjien lihasepätasapainon ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen. Opas sisältää lihasvoima-, liikkuvuus-, sekä venytysharjoitteita, jotka perustuvat tutkittuun tietoon ja lähdekirjallisuuteen. Opas toimitettiin sähköisessä muodossa Suomen Ampumahiihtoliitolle ja julkaistiin opinnäytetyön liitteenä Theseus-tietokannassa.