Laulun opetus Pohjois-Suomen musiikkiopistoissa : Opetussuunnitelmista käytännön työksi
Mäntyvaara, Pirjo (2011)
Mäntyvaara, Pirjo
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111014437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111014437
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee laulun opetusta Pohjois-Suomen musiikkiopistoissa ja sitä, miten opetussuunnitelmat toteutuvat käytännön työssä. Työssäni tarkastellaan aluksi taiteen perusopetuksen mukaista musiikin opetusta, johon kuuluu musiikkioppilaitosjärjestelmä ja taiteen perusopetus sekä musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet taiteen perusopetuksessa vuodelta 2002. Laulun opetusta on järjestetty Suomen musiikkiopistoissa 1960-luvulta lähtien. Edelliset laulun kurssitutkintovaatimukset olivat vuodelta 1982, ja ne olivat käytössä yli kaksikymmentä vuotta. Nykyiset laulun tasosuoritusvaatimukset ja arvioinnin perusteet ovat vuodelta 2005. Tarkastelen vanhan ja uuden järjestelmän välisiä eroja seuraavilta osa-alueilta: yleiset tavoitteet, opetuksen sisällöt, tasosuoritusvaatimukset ja arvioinnin perusteet. Vanhassa järjestelmässä opetuksen sisällöt on lueteltu tarkasti, eikä niissä ollut juurikaan jouston tai valinnan mahdollisuuksia. Järjestelmä oli selkeä, mutta vaativa, eikä se ottanut huomioon oppilaiden yksilöllisiä tasoeroja. Uuden järjestelmän etu on monipuolisuus ja joustavuus. Kuitenkin tietyistä asioista, kuten ulkoa laulamisesta ja Vaccain vokaliiseista on pidetty kiinni.
Opinnäytetyöni painopiste on kyselytutkimuksessa, johon osallistui kuusi laulun opettajaa Pohjois-Suomen alueella olevista musiikkiopistoista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Metodina käytettiin viidessä tapauksessa sähköisessä muodossa toimitettua kysely-lomaketta ja yhdessä tapauksessa haastattelua. Kyselyllä pyrittiin kartoittamaan laulun opetuksen tilannetta musiikkiopistoissa uuden järjestelmän oltua käytössä noin kuuden vuoden ajan. Tasosuoritusuudistuksen myötä laulun opetuksen sisältöihin tuli uusia kokonaisuuksia, kuten aikamme musiikki, yhteismusisointi, prima vista -laulu sekä sävellys ja improvisointi. Tutkimukseen osallistuneet laulun opettajat vastasivat kysymyksiin omien kokemustensa pohjalta, ja niistä kävi ilmi, että uudet laulun opetuksen sisällöt on otettu hyvin vastaan. Lauluja on mahdollisuus valita paljon entistä monipuolisemmin, ja vapaavalintaisuus on lisääntynyt huomattavasti. Erilaisia toteuttamisen mahdollisuuksia on runsaasti etenkin aikamme musiikin ja yhteismusisoinnin puitteissa. Opettajia pyydettiin myös kertomaan uuden ja vanhan järjestelmän eroista. Konkreettisin ero oli juuri monipuolisuudessa ja joustavuudessa. Opetuksessa voidaan ottaa entistä paremmin huomioon oppilaiden yksilölliset ominaisuudet ja toiveet. Laulun opettajien terveisistä tuleville kollegoille välittyi se, että monipuolisuus kannattaa hyödyntää, koska se tuo vaihtelua myös omaan opetukseen. Tutkimus selkiytti omia käsityksiäni uusista laulun tasosuorituksen sisällöistä ja arvioinnin perusteista. Siitä on hyötyä sekä vanhoille että uusille laulun opettajille. Suositeltavaa olisi, että kaikki musiikkiopistojen laulun opettajat kaikkialla Suomessa käyttäisivät uuden järjestelmän monet mahdollisuudet hyödyksi.
Opinnäytetyöni painopiste on kyselytutkimuksessa, johon osallistui kuusi laulun opettajaa Pohjois-Suomen alueella olevista musiikkiopistoista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Metodina käytettiin viidessä tapauksessa sähköisessä muodossa toimitettua kysely-lomaketta ja yhdessä tapauksessa haastattelua. Kyselyllä pyrittiin kartoittamaan laulun opetuksen tilannetta musiikkiopistoissa uuden järjestelmän oltua käytössä noin kuuden vuoden ajan. Tasosuoritusuudistuksen myötä laulun opetuksen sisältöihin tuli uusia kokonaisuuksia, kuten aikamme musiikki, yhteismusisointi, prima vista -laulu sekä sävellys ja improvisointi. Tutkimukseen osallistuneet laulun opettajat vastasivat kysymyksiin omien kokemustensa pohjalta, ja niistä kävi ilmi, että uudet laulun opetuksen sisällöt on otettu hyvin vastaan. Lauluja on mahdollisuus valita paljon entistä monipuolisemmin, ja vapaavalintaisuus on lisääntynyt huomattavasti. Erilaisia toteuttamisen mahdollisuuksia on runsaasti etenkin aikamme musiikin ja yhteismusisoinnin puitteissa. Opettajia pyydettiin myös kertomaan uuden ja vanhan järjestelmän eroista. Konkreettisin ero oli juuri monipuolisuudessa ja joustavuudessa. Opetuksessa voidaan ottaa entistä paremmin huomioon oppilaiden yksilölliset ominaisuudet ja toiveet. Laulun opettajien terveisistä tuleville kollegoille välittyi se, että monipuolisuus kannattaa hyödyntää, koska se tuo vaihtelua myös omaan opetukseen. Tutkimus selkiytti omia käsityksiäni uusista laulun tasosuorituksen sisällöistä ja arvioinnin perusteista. Siitä on hyötyä sekä vanhoille että uusille laulun opettajille. Suositeltavaa olisi, että kaikki musiikkiopistojen laulun opettajat kaikkialla Suomessa käyttäisivät uuden järjestelmän monet mahdollisuudet hyödyksi.