Perehdytysprosessin kehittäminen rautakaupan sisustuskysyntäalueella
Lithovius, Lauri; Oja, Tatu (2020)
Lithovius, Lauri
Oja, Tatu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091020337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091020337
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa perehdytysprosessia tukevaa oheismateriaalia Rovaniemen Kodin Terralle, perehdyttäjän ja perehdytettävän käyttöön. Oheis-materiaalia luodessa tukeuduttiin perehdytyksen teoriaan, sekä omaan kokemukseen perehdy-tyskäytännöistä. Kohdeyrityksen ongelmana on ollut myymäläpäällikön rajalliset resurssit, jonka takia perehdytysprosessi on saattanut jäädä osittain perehdytettävän oman oppimisen varaan. Projektin alussa Rovaniemen Kodin Terralla ei ollut käytössä juuri ollenkaan perehdytysmateriaa-lia. Oheismateriaalin tavoite on oikein käytettynä kouluttaa yrityksen palvelukseen henkilökuntaa, joka kykenee itsenäiseen työhön osastolla ja tuntee talon yhteisen käytännöt.
Sovellettu tietoperusta koostuu pääosin perehdyttämisen teoriasta, sekä sitä ohjaavasta lainsää-dännöstä. Rovaniemen Kodin Terra kuuluu S-ryhmän alueosuuskauppa Arinaan, jonka takia myös arinalaisuutta ohjaavat arvot vaikuttavat työn toiminnalliseen osuuteen. Perehdytyksen teoriaa tutkiessa havaittiin, että ei ole olemassa valmista perehdyttämismallia, vaan jokainen perehdytysprosessi on erilainen johtuen yksilöiden, sekä organisaatioiden välisistä eroista. Tästä syystä työ vaati runsaasti omaa pohdintaa ja keskusteluja toimeksiantajan kanssa. Lisäksi omas-ta käytännön kokemuksesta oli huomattavasti apua. Laajemman kokonaiskuvan saamiseksi, järjestettiin perehdytyksen onnistumiseen liittyvä lomakekysely Rovaniemen Kodin Terran henki-löstölle. Työn toiminnallinen osuus luotiin omaan kokemukseen, sekä teoriaan ja kyselyihin pe-rustuen.
Lähteet ovat pääosin kirjallisia, sillä perehdyttämisen teoria ei ole juurikaan vuosien saatossa muuttunut. Mukana on myös verkkolähteitä, haastatteluita, sekä lakia.
Oheismateriaalin suunnittelu ja toteutus onnistui tavoitteiden mukaisesti. Oheismateriaaliin kuu-lui koko myymälää koskeva yleisperehdytysopas, sekä syventäväopas sisustuskysyntäalueelle. Oppaat olivat selkeitä, johdonmukaisia, sekä vastasivat kohdeyrityksen tarpeita.
Työtä voisi kehittää vielä entisestään luomalla keskustelurungon perehdytettävän ja perehdyttä-jän välille. Keskustelu käytäisiin varsinaisen ohjatun perehdytysprosessin jälkeen ja siinä käsitel-täisiin prosessin onnistumiset ja kehitettävät seikat molempien osapuolien näkökulmasta. Samal-la selviäisi mihin perehdytettävän tulisi erityisesti panostaa oman osaamisensa kehittämisen suhteen.
Sovellettu tietoperusta koostuu pääosin perehdyttämisen teoriasta, sekä sitä ohjaavasta lainsää-dännöstä. Rovaniemen Kodin Terra kuuluu S-ryhmän alueosuuskauppa Arinaan, jonka takia myös arinalaisuutta ohjaavat arvot vaikuttavat työn toiminnalliseen osuuteen. Perehdytyksen teoriaa tutkiessa havaittiin, että ei ole olemassa valmista perehdyttämismallia, vaan jokainen perehdytysprosessi on erilainen johtuen yksilöiden, sekä organisaatioiden välisistä eroista. Tästä syystä työ vaati runsaasti omaa pohdintaa ja keskusteluja toimeksiantajan kanssa. Lisäksi omas-ta käytännön kokemuksesta oli huomattavasti apua. Laajemman kokonaiskuvan saamiseksi, järjestettiin perehdytyksen onnistumiseen liittyvä lomakekysely Rovaniemen Kodin Terran henki-löstölle. Työn toiminnallinen osuus luotiin omaan kokemukseen, sekä teoriaan ja kyselyihin pe-rustuen.
Lähteet ovat pääosin kirjallisia, sillä perehdyttämisen teoria ei ole juurikaan vuosien saatossa muuttunut. Mukana on myös verkkolähteitä, haastatteluita, sekä lakia.
Oheismateriaalin suunnittelu ja toteutus onnistui tavoitteiden mukaisesti. Oheismateriaaliin kuu-lui koko myymälää koskeva yleisperehdytysopas, sekä syventäväopas sisustuskysyntäalueelle. Oppaat olivat selkeitä, johdonmukaisia, sekä vastasivat kohdeyrityksen tarpeita.
Työtä voisi kehittää vielä entisestään luomalla keskustelurungon perehdytettävän ja perehdyttä-jän välille. Keskustelu käytäisiin varsinaisen ohjatun perehdytysprosessin jälkeen ja siinä käsitel-täisiin prosessin onnistumiset ja kehitettävät seikat molempien osapuolien näkökulmasta. Samal-la selviäisi mihin perehdytettävän tulisi erityisesti panostaa oman osaamisensa kehittämisen suhteen.