Aluksen bunkraus erilaisella polttoaineella satamassa ja merellä
Lipponen, Antti (2020)
Lipponen, Antti
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091720512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091720512
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin aluksen bunkraus eli tankkausprosessi erilaisella polttoaineella satamassa ja merellä. Työssä bunkraustapoina oli aluksen bunkraus terminaalista, rekasta, bunkkerialuksesta satamassa ja merellä sekä LNG-konttibunkraus. Työssä päätutkimusongelmana oli selvittää, miten merenkulun kolmen eri polttoaineen bunkraus suoritetaan laivalla, sekä mitä bunkrausoperaatiot sisältävät ja miten ne eroavat toisistaan. Nämä kolme eri polttoainetta olivat MDO, HFO ja LNG. Lisäksi työssä selvitettiin polttoaineiden ominaisuuksia, kansainväliset ohjeet ja määräykset, eroavaisuuksia satamassa ja merellä, turvallisuusasiat, ympäristöasiat sekä miehistön toiminnot. Tutkimuksen tavoitteena oli parantaa bunkrausprosessin tietoisuutta ja turvallisuutta. Lähtökohtana työssä oli suorittaa bunkrausprosessi huomioiden kansainväliset ohjeet ja määräykset, turvallisuusasiat sekä ympäristöasiat.
Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin laivaharjoitteluista kerättyä ja kuvattua materiaalia, jo olemassa olevia sähköisiä materiaaleja sekä IMO:n julkaisemaa kirjallisuutta. Tutkimuksen perusteella MDO- ja HFO-polttoainelaatujen bunkrausprosessi eroaa jonkin verran, verrattuna LNG-bunkraukseen. Suurin syy tähän on nesteytetyn maakaasun erilaiset ominaisuudet ja polttoaineen kryogeeninen lämpötila. Tämän takia nesteytetyn maakaasun bunkrausprosessi on laajempi ja vaatii enemmän suunnittelua etukäteen. Tutkimuksen perusteella suurin osa bunkrauksista suoritetaan sekä saatetaan päätökseen ilman ongelmia, mutta joissain tapauksissa jotain menee pieleen. Usein vaaratilanne johtuu polttoaineen toimittajan liian korkeasta pumppausnopeudesta. Perussyy useimmiten tähän tilanteeseen johtuu vastaanottavasta aluksesta, jossa tilanteen sallitaan etenevän liian nopeasti.
Huolellisella riskienarvioinnilla sekä tehokkailla valvontatoimenpiteillä voidaan ehkäistä tai ainakin minimoida onnettomuudet sekä ympäristövaikutukset. Lisäksi bunkrauksessa käytettävien letkujen ja laitteiden säännöllisellä testaamisella voidaan välttää vaaratilanteita. Tutkimuksen perusteella bunkrausprosessin turvallisuuteen ja onnistumiseen vaikuttaa huomattavasti bunkrauslaitteiston kunto, vallitsevat sääolosuhteet, miehistön koulutus ja kokemus sekä käytettävissä oleva aika.
Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin laivaharjoitteluista kerättyä ja kuvattua materiaalia, jo olemassa olevia sähköisiä materiaaleja sekä IMO:n julkaisemaa kirjallisuutta. Tutkimuksen perusteella MDO- ja HFO-polttoainelaatujen bunkrausprosessi eroaa jonkin verran, verrattuna LNG-bunkraukseen. Suurin syy tähän on nesteytetyn maakaasun erilaiset ominaisuudet ja polttoaineen kryogeeninen lämpötila. Tämän takia nesteytetyn maakaasun bunkrausprosessi on laajempi ja vaatii enemmän suunnittelua etukäteen. Tutkimuksen perusteella suurin osa bunkrauksista suoritetaan sekä saatetaan päätökseen ilman ongelmia, mutta joissain tapauksissa jotain menee pieleen. Usein vaaratilanne johtuu polttoaineen toimittajan liian korkeasta pumppausnopeudesta. Perussyy useimmiten tähän tilanteeseen johtuu vastaanottavasta aluksesta, jossa tilanteen sallitaan etenevän liian nopeasti.
Huolellisella riskienarvioinnilla sekä tehokkailla valvontatoimenpiteillä voidaan ehkäistä tai ainakin minimoida onnettomuudet sekä ympäristövaikutukset. Lisäksi bunkrauksessa käytettävien letkujen ja laitteiden säännöllisellä testaamisella voidaan välttää vaaratilanteita. Tutkimuksen perusteella bunkrausprosessin turvallisuuteen ja onnistumiseen vaikuttaa huomattavasti bunkrauslaitteiston kunto, vallitsevat sääolosuhteet, miehistön koulutus ja kokemus sekä käytettävissä oleva aika.