Huonot hampaat eivät periydy, huonot tavat kyllä! : Lasta odottavien ja alle 1-vuotiaan lapsen vanhempien suunhoidon terveystottumukset Heinolassa 2020
Tamminen, Mervi; Virolainen, Sari (2020)
Tamminen, Mervi
Virolainen, Sari
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092620725
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092620725
Tiivistelmä
Suun terveys on tärkeä tekijä ihmisen hyvinvoinnille ja yleisterveydelle. Suun alueen tulehdukset, hampaiden reikiintyminen, ientulehdus ja hampaiden kiinnityskudossairaudet vaikuttavat yleisterveyteen ratkaisevasti.
Suositusten mukaiset omahoitotavat ja oikeat karieksen ja ientulehduksen hallintaa edistävät ravitsemustottumukset tulisi ottaa käyttöön jo varhaislapsuudessa, jolloin niiden omaksuminen ja muuttuminen pysyviksi
tavoiksi on helpointa. Vanhempien esimerkillä, tiedoilla, taidoilla ja varsinkin asenteilla on selkeä vaikutus
syntyvän lapsen suun terveyteen ja terveystottumusten kehittymiseen.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa suun terveydenhuollon ammattilaisille sekä neuvolan terveydenhoitajille suun terveyden edistämistyöhön; tulosten perusteella pystymme kehittämään laadukkaampaa ja
täsmällisempää terveysneuvontaa lasta odottaville perheille.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasta odottavien sekä alle 1-vuotiaan lapsen vanhempien tietotasoa
omasta suun terveydestä sekä suun omahoitotottumuksista ja niiden vaikutuksesta syntyvän lapsen suun
terveyteen sekä sen edistämiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Se tehtiin Heinolan kaupungin äitiys- ja lastenneuvolan
asiakkaille kesä-heinäkuussa 2020.Heinolassa syntyy noin sata lasta vuosittain. Tutkimukseen vastasi 61 äitiä tai isää. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Heinolan kaupungin suun terveydenhuolto.
Kyselytutkimuksen tulosten mukaan vanhempien tietoisuus koko perheen suun terveyttä edistävistä tavoista
oli hyvällä tasolla; vastaajat harjasivat hampaita fluorihammastahnalla suositusten mukaisesti, säännöllisen
ateriarytmin ja janojuoman valinnan tärkeys tiedettiin, kariesbakteeri ja sen tarttumistavat olivat tuttuja,
ainoastaan ksylitolituotteiden käyttö oli vähäistä. Kyselyyn vastanneet vanhemmat antoivat niukasti kehitysehdotuksia terveysneuvonnan sisällöstä tai pitopaikoista.
Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään Heinolan kaupungin neuvolan terveydenhoitajien ja suun terveydenhuollon ammattilaisten moniammatillisessa yhteistyössä. Suun terveydenedistämisen terveysneuvontaa pystytään kohdentamaan paremmin. Terveysneuvonnan sisältöä voidaan muokata vastaajien toiveiden
mukaisesti.
Yksilöllistä ja voimavaralähtöistä terveysneuvontaa tulee tarjota jokaisella hammashoidon käynnillä. Näin
suunhoidon ammattilaiset voivat tukea vanhempia perheen suun terveyden edistämisessä. Hyvät suun hoidon tavat ja tottumukset on tärkeä oppia jo varhaislapsuudessa.
Suositusten mukaiset omahoitotavat ja oikeat karieksen ja ientulehduksen hallintaa edistävät ravitsemustottumukset tulisi ottaa käyttöön jo varhaislapsuudessa, jolloin niiden omaksuminen ja muuttuminen pysyviksi
tavoiksi on helpointa. Vanhempien esimerkillä, tiedoilla, taidoilla ja varsinkin asenteilla on selkeä vaikutus
syntyvän lapsen suun terveyteen ja terveystottumusten kehittymiseen.
Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa suun terveydenhuollon ammattilaisille sekä neuvolan terveydenhoitajille suun terveyden edistämistyöhön; tulosten perusteella pystymme kehittämään laadukkaampaa ja
täsmällisempää terveysneuvontaa lasta odottaville perheille.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasta odottavien sekä alle 1-vuotiaan lapsen vanhempien tietotasoa
omasta suun terveydestä sekä suun omahoitotottumuksista ja niiden vaikutuksesta syntyvän lapsen suun
terveyteen sekä sen edistämiseen.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Se tehtiin Heinolan kaupungin äitiys- ja lastenneuvolan
asiakkaille kesä-heinäkuussa 2020.Heinolassa syntyy noin sata lasta vuosittain. Tutkimukseen vastasi 61 äitiä tai isää. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Heinolan kaupungin suun terveydenhuolto.
Kyselytutkimuksen tulosten mukaan vanhempien tietoisuus koko perheen suun terveyttä edistävistä tavoista
oli hyvällä tasolla; vastaajat harjasivat hampaita fluorihammastahnalla suositusten mukaisesti, säännöllisen
ateriarytmin ja janojuoman valinnan tärkeys tiedettiin, kariesbakteeri ja sen tarttumistavat olivat tuttuja,
ainoastaan ksylitolituotteiden käyttö oli vähäistä. Kyselyyn vastanneet vanhemmat antoivat niukasti kehitysehdotuksia terveysneuvonnan sisällöstä tai pitopaikoista.
Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään Heinolan kaupungin neuvolan terveydenhoitajien ja suun terveydenhuollon ammattilaisten moniammatillisessa yhteistyössä. Suun terveydenedistämisen terveysneuvontaa pystytään kohdentamaan paremmin. Terveysneuvonnan sisältöä voidaan muokata vastaajien toiveiden
mukaisesti.
Yksilöllistä ja voimavaralähtöistä terveysneuvontaa tulee tarjota jokaisella hammashoidon käynnillä. Näin
suunhoidon ammattilaiset voivat tukea vanhempia perheen suun terveyden edistämisessä. Hyvät suun hoidon tavat ja tottumukset on tärkeä oppia jo varhaislapsuudessa.