Mikä ihmeen manageri? : yleisurheilumanagerointi Suomessa
Ingberg, Mikaela (2009)
Ingberg, Mikaela
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906053730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906053730
Tiivistelmä
Huippu-urheiluun liittyy monia asioita, jotka eivät tule esiin mediassa. Managerointi on yksi sellainen asia, jota julkisuudessa käsitellään hyvin pintapuolisesti ja usein myös varsin yksipuolisesti. Huippu-urheilun ulkopuolella olevilla on ehkä väärä tai jopa hämärä kuva managereista ja heidän toiminnastaan.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yleisurheilumanagerointia Suomessa. Tarkoitus oli ottaa selville, mitä manageri tekee, ja mitä palveluja hän tarjoaa urheilijoille. Työssä pohdittiin myös sitä, voidaanko managereita pitää asiantuntijapalvelujen tarjoajina ja pitävätkö he itseään asiantuntijoina. Opinnäytetyön teoriaosuudessa selvittiin, mitä asiantuntijalla ja asiantuntijapalvelujen tarjoamisella tarkoitetaan. Käsittelin teoriaa ja manageritoimintaa rinnakkain, jotta lukija pääsisi helpommin sisään aiheeseen. Opinnäytetyö käsitteli huippu-urheilussa työskenteleviä manage-reita, joten siihen sisältyvät haastattelut rajattiin arvokisaurheilijoita edustaviin ma-nagereihin. Tutkimus sisälsi yhteensä kahdeksan suomalaisen yleisurheilumanagerin haastattelut.
Jotta managerin työtä ja toimintaa olisi mahdollistaa ymmärtää, on tunnettava myös sen toimintaympäristö, jossa hän työskentelee. Siksi iso osa työstäni käsitteli huippu-urheilun toimintakenttää. Kun puhutaan huippu-urheilusta, niin lajiliitolla (Suomen Urheiluliitto, SUL) ja Olympiakomitealla (OK) on olennainen merkitys urheilijan taustaorganisaationa. Myös managerin on toimittava näiden tahojen kanssa edustaessaan urheilijaa. Kyseisten organisaatioiden edustajia haastattelemalla opinnäytetyössä selvittiin organisaatioiden tarjoamiin palveluhin.
Haastattelujen perusteella voi todeta, että niin managerit itse kuin SUL:n ja OK:n edustajatkin näkivät managerien toiminnan asiantuntijapalvelujen tarjoamisena. Haastattelut osoittivat, että yleisurheilumanagerit tekevät Suomessa työtään lähinnä muiden tehtävien ohessa, sillä vain yksi haastatelluista managereista toimii tehtävässään päätoimisesti. Erityisen huomionarvoinen asia on kuitenkin se, että managerit ovat tällä hetkellä virallisen huippu-urheilujärjestelmän ulkopuolella Suomessa. Heillä ei myöskään ole varsinaista koulutusta eikä minkäänlaista yhteistyöorganisaatiota, kuten manageriyhdistystä. Edellä oleviin asioihin on syytä jatkossa etsiä ratkaisuja.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yleisurheilumanagerointia Suomessa. Tarkoitus oli ottaa selville, mitä manageri tekee, ja mitä palveluja hän tarjoaa urheilijoille. Työssä pohdittiin myös sitä, voidaanko managereita pitää asiantuntijapalvelujen tarjoajina ja pitävätkö he itseään asiantuntijoina. Opinnäytetyön teoriaosuudessa selvittiin, mitä asiantuntijalla ja asiantuntijapalvelujen tarjoamisella tarkoitetaan. Käsittelin teoriaa ja manageritoimintaa rinnakkain, jotta lukija pääsisi helpommin sisään aiheeseen. Opinnäytetyö käsitteli huippu-urheilussa työskenteleviä manage-reita, joten siihen sisältyvät haastattelut rajattiin arvokisaurheilijoita edustaviin ma-nagereihin. Tutkimus sisälsi yhteensä kahdeksan suomalaisen yleisurheilumanagerin haastattelut.
Jotta managerin työtä ja toimintaa olisi mahdollistaa ymmärtää, on tunnettava myös sen toimintaympäristö, jossa hän työskentelee. Siksi iso osa työstäni käsitteli huippu-urheilun toimintakenttää. Kun puhutaan huippu-urheilusta, niin lajiliitolla (Suomen Urheiluliitto, SUL) ja Olympiakomitealla (OK) on olennainen merkitys urheilijan taustaorganisaationa. Myös managerin on toimittava näiden tahojen kanssa edustaessaan urheilijaa. Kyseisten organisaatioiden edustajia haastattelemalla opinnäytetyössä selvittiin organisaatioiden tarjoamiin palveluhin.
Haastattelujen perusteella voi todeta, että niin managerit itse kuin SUL:n ja OK:n edustajatkin näkivät managerien toiminnan asiantuntijapalvelujen tarjoamisena. Haastattelut osoittivat, että yleisurheilumanagerit tekevät Suomessa työtään lähinnä muiden tehtävien ohessa, sillä vain yksi haastatelluista managereista toimii tehtävässään päätoimisesti. Erityisen huomionarvoinen asia on kuitenkin se, että managerit ovat tällä hetkellä virallisen huippu-urheilujärjestelmän ulkopuolella Suomessa. Heillä ei myöskään ole varsinaista koulutusta eikä minkäänlaista yhteistyöorganisaatiota, kuten manageriyhdistystä. Edellä oleviin asioihin on syytä jatkossa etsiä ratkaisuja.