Osallisuus ja sen kehittyminen Demokratiahankkeessa
Koskelainen, Kaisla (2011)
Lataukset:
Koskelainen, Kaisla
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111714693
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111714693
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Demokratiahankeryhmän osallistujien, 14-21-vuotiaiden nuorien osallisuuskokemuksia, käsityksiä sekä osallisuuskokemuksen muutoksia kahden hankkeen järjestämän paikallisen projektin välillä. Demokratiahanke on isomman kansainvälisen hankkeen Suomen osuus, hankkeessa yritetään levittää tietoisuutta osallisuudesta ja luoda siihen mahdollisuuksia paikallisella tasolla.
Selvitin näitä osallisuuskokemuksia ja käsityksiä kahdella webropol-kyselyllä keväällä ja syksyllä 2011. Kyselyissä selvitin pääasiassa avoimin kysymyksin nuorten osallisuutta, sen laatua, määritelmiä ja muutosta. Mittarini osallisuuden toteutumisen arviointiin oli erityisesti voimautumisen ja valtautumisen näkökulmassa. Oletuksena oli että hankkeen nuoret kokevat osallisuutta erityisesti toimintaosallisuu-den muodossa ja kokemus vahvistuisi projektien välillä. Tilaajana opinnäytetyölle oli Joensuun kaupungin nuorisotoimi.
Nuorten osallisuuskokemuksia ei mielestäni ole tutkittu riittävästi. Demokratiahankkeella oli tietoinen tavoite nostaa nuorten osallisuuskokemusta, joten oli mielenkiintoista tutkia saavutettiinko tämä tavoite hankkeen aikana, vaikka opinnäytetyössäni tutkin asiaa ainoastaan Demokratiahankkeen osalta, enkä hankkeen projekteihin osallistuneiden kannalta. Opinnäytetyössäni pääsin myös tutkimaan osallisuuden käsityksiä ja kokemuksia suoraan osallisuustermiä käyttäen, sillä termi oli hankkeen nuorille tuttu hankkeen tavoitteista johtuen. Kysymällä nuorten osallisuuskokemuksesta sekä apukysymyksien kautta, että suoraan osallisuustermiä käyttäen saatiin vastaukseksi tulkinnan lisäksi nuoren oma määritelmä ja oman määritelmään pohjautuva suora kokemuskuvaus.
Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään tulevissa osallisuushankkeissa ja Demokratiahankkeen arvioinnissa. Opinnäytetyön tuloksia voi hyödyntää osallisuushankkeiden kehittämiseen, jotta nuorten osallisuuskokemus saataisiin mahdollisimman vahvaksi. Opinnäytetyöstä on eniten hyötyä hankkeelle ja Joensuun kaupungin nuorisotoimelle, mutta mahdollisesti myös harkiten muiden samankaltaisten hankkeiden tai ryhmäntoiminnan arvioinnin apuna. Toteuttamani tutkimus on kuitenkin tapaustutkimus, joten laajoja yleistyksiä ei tuloksista ja johtopäätöksistä tule tehdä.
Opinnäytetyötä tehdessä vahvistui että nuoret kokivat osallisuutta, osallisuus ilmeni esimerkiksi vaikuttamismahdollisuuksina. Osallisuuskokemus ei kuitenkaan suuressa määrin kasvanut projektien välillä, eikä kokemus ollut tasaisen vahva kaikilla hankkeen nuorilla. Opinnäytetyötä tehdessä vahvistui myös että nuorilla on selkeitä ja oikeita käsityksiä osallisuuden määritelmästä, vaikka määritelmät olivatkin rajattuja, eivätkä kattaneet käsitettä kovin laajoista näkökulmista.
Selvitin näitä osallisuuskokemuksia ja käsityksiä kahdella webropol-kyselyllä keväällä ja syksyllä 2011. Kyselyissä selvitin pääasiassa avoimin kysymyksin nuorten osallisuutta, sen laatua, määritelmiä ja muutosta. Mittarini osallisuuden toteutumisen arviointiin oli erityisesti voimautumisen ja valtautumisen näkökulmassa. Oletuksena oli että hankkeen nuoret kokevat osallisuutta erityisesti toimintaosallisuu-den muodossa ja kokemus vahvistuisi projektien välillä. Tilaajana opinnäytetyölle oli Joensuun kaupungin nuorisotoimi.
Nuorten osallisuuskokemuksia ei mielestäni ole tutkittu riittävästi. Demokratiahankkeella oli tietoinen tavoite nostaa nuorten osallisuuskokemusta, joten oli mielenkiintoista tutkia saavutettiinko tämä tavoite hankkeen aikana, vaikka opinnäytetyössäni tutkin asiaa ainoastaan Demokratiahankkeen osalta, enkä hankkeen projekteihin osallistuneiden kannalta. Opinnäytetyössäni pääsin myös tutkimaan osallisuuden käsityksiä ja kokemuksia suoraan osallisuustermiä käyttäen, sillä termi oli hankkeen nuorille tuttu hankkeen tavoitteista johtuen. Kysymällä nuorten osallisuuskokemuksesta sekä apukysymyksien kautta, että suoraan osallisuustermiä käyttäen saatiin vastaukseksi tulkinnan lisäksi nuoren oma määritelmä ja oman määritelmään pohjautuva suora kokemuskuvaus.
Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään tulevissa osallisuushankkeissa ja Demokratiahankkeen arvioinnissa. Opinnäytetyön tuloksia voi hyödyntää osallisuushankkeiden kehittämiseen, jotta nuorten osallisuuskokemus saataisiin mahdollisimman vahvaksi. Opinnäytetyöstä on eniten hyötyä hankkeelle ja Joensuun kaupungin nuorisotoimelle, mutta mahdollisesti myös harkiten muiden samankaltaisten hankkeiden tai ryhmäntoiminnan arvioinnin apuna. Toteuttamani tutkimus on kuitenkin tapaustutkimus, joten laajoja yleistyksiä ei tuloksista ja johtopäätöksistä tule tehdä.
Opinnäytetyötä tehdessä vahvistui että nuoret kokivat osallisuutta, osallisuus ilmeni esimerkiksi vaikuttamismahdollisuuksina. Osallisuuskokemus ei kuitenkaan suuressa määrin kasvanut projektien välillä, eikä kokemus ollut tasaisen vahva kaikilla hankkeen nuorilla. Opinnäytetyötä tehdessä vahvistui myös että nuorilla on selkeitä ja oikeita käsityksiä osallisuuden määritelmästä, vaikka määritelmät olivatkin rajattuja, eivätkä kattaneet käsitettä kovin laajoista näkökulmista.