Vaikuttaako suorituksesta poikkeaminen kiekkomenetelmällä suoritettavan antibioottiherkkyysmäärityksen tulokseen?
Simola, Elina; Id, Mira (2011)
Simola, Elina
Id, Mira
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112215090
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112215090
Tiivistelmä
Kiekkoherkkyysmääritys on standardoitu menetelmä, joka on siitä huolimatta altis virheille. Vuoden 2011 alussa Suomi siirtyi noudattamaan EUCASTin suositusta antibioottiherkkyysmäärityksen teossa ja tulkinnassa. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää vaikuttaako antibioottiherkkyysmäärityksen suorittamisen suosituksista poikkeaminen antibioottiherkkyystulokseen. Tutkimme vaikuttavatko standardeista poikkeavat tekijät antibioottien estorenkaiden halkaisijoihin. Tutkittavat tekijät olivat 1) bakteerisuspension levitystapa 2) bakteerisuspension vahvuus 3) aika, joka kuluu ennen kuin bakteerisuspensio levitetään herkkyysmaljalle 4) aika, joka kuluu ennen kuin herkkyysmalja, jolle on lisätty antibioottikiekot, siirretään bakteerilajin vaatimiin kasvuolosuhteisiin.
Tutkimme tekijöiden vaikutusta kuudella eri bakteerilajilla, joista käytimme sekä herkkää että herkkyydeltään alentunutta kantaa. Tutkittavat bakteerilajit olivat Escherichia coli, Staphylococcus aureus, Klebsiella pneumoniae, Haemophilus influenzae, Streptococcus pneumoniae ja Streptococcus pyogenes. Tavoitteenamme oli saada selville, onko valituilla tekijöillä tilastollista merkitsevyyttä bakteerilajikohtaisesti. Toteutimme työn HUSLABin kliinisen mikrobiologian bakteriologian osastolla.
Opinnäytetyö perustui kokeelliseen tutkimukseen. Tutkimusmenetelminä käytimme sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää. Kokeellisen osuuden tulokset analysoimme tilastollisten testien avulla. Tuloksista voimme päätellä, että bakteerisuspension vahvuudella on vaikutusta estorenkaiden halkaisijoihin. Tämä ilmentyi neljän bakteerilajin kohdalla. Huomasimme myös bakteerilajien sisäisten kantojen välillä tilastollista merkitsevyyttä estorenkaiden halkaisijoita verratessa. Tulokset ovat kuitenkin ainoastaan suuntaa-antavia, johtuen toistojen vähäisestä määrästä. Muilla tutkittavilla tekijöillä ei ollut tilastollista merkitsevyyttä kiekkoherkkyysmenetelmän tuloksiin.
Työmme perusteella olisi hyödyllistä tutkia tarkemmin bakteerisuspension vahvuuden vaikutusta herkkyysmäärityksen tuloksiin useammalla toistolla. Tällöin voitaisiin todeta luotettavasti tarve suspensiovahvuuden kontrollointiin herkkyysmäärityksiä tehdessä. Suspension levittämisviiveen ja maljan siirtämisviiveen vaikutusta olisi hyödyllistä tutkia enemmän, pidemmillä odotusajoilla ja useammilla toistoilla.
Tutkimme tekijöiden vaikutusta kuudella eri bakteerilajilla, joista käytimme sekä herkkää että herkkyydeltään alentunutta kantaa. Tutkittavat bakteerilajit olivat Escherichia coli, Staphylococcus aureus, Klebsiella pneumoniae, Haemophilus influenzae, Streptococcus pneumoniae ja Streptococcus pyogenes. Tavoitteenamme oli saada selville, onko valituilla tekijöillä tilastollista merkitsevyyttä bakteerilajikohtaisesti. Toteutimme työn HUSLABin kliinisen mikrobiologian bakteriologian osastolla.
Opinnäytetyö perustui kokeelliseen tutkimukseen. Tutkimusmenetelminä käytimme sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää. Kokeellisen osuuden tulokset analysoimme tilastollisten testien avulla. Tuloksista voimme päätellä, että bakteerisuspension vahvuudella on vaikutusta estorenkaiden halkaisijoihin. Tämä ilmentyi neljän bakteerilajin kohdalla. Huomasimme myös bakteerilajien sisäisten kantojen välillä tilastollista merkitsevyyttä estorenkaiden halkaisijoita verratessa. Tulokset ovat kuitenkin ainoastaan suuntaa-antavia, johtuen toistojen vähäisestä määrästä. Muilla tutkittavilla tekijöillä ei ollut tilastollista merkitsevyyttä kiekkoherkkyysmenetelmän tuloksiin.
Työmme perusteella olisi hyödyllistä tutkia tarkemmin bakteerisuspension vahvuuden vaikutusta herkkyysmäärityksen tuloksiin useammalla toistolla. Tällöin voitaisiin todeta luotettavasti tarve suspensiovahvuuden kontrollointiin herkkyysmäärityksiä tehdessä. Suspension levittämisviiveen ja maljan siirtämisviiveen vaikutusta olisi hyödyllistä tutkia enemmän, pidemmillä odotusajoilla ja useammilla toistoilla.