Media puolivallattoman presidentin viestinviejänä: Onko Sauli Niinistö saanut iltapäivälehdiltä kiltimpää kohtelua kuin Tarja Halonen?
Koski, Sami (2020)
Koski, Sami
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225556
Tiivistelmä
Sauli Niinistön suosio on ollut poikkeuksellista vuonna 2012 alkaneen presidenttikauden aikana. Uutisia lukiessa tuntuu välillä siltä, että Niinistöön suhtaudutaan positiivisemmin kuin muihin Suomen päättäjiin: milloin Niinistö on pelaamassa jääkiekkoa pikkupoikien kanssa, milloin tapaamassa isojen valtioiden päämiehiä Yhdysvalloissa, Venäjällä tai Kiinassa.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan sitä, ovatko suomalaiset iltapäivälehdet Iltalehti ja Ilta-Sanomat suhtautuneet vähemmän kriittisesti Sauli Niinistön kuin Tarja Halosen ensimmäiseen presidenttikauteen. Tämä aineisto koostuu näiden iltapäivälehtien etusivuista 12 vuoden ajalta.
Kaikkiaan opinnäytetyössä on tutkittu 7 260 iltapäivälehden etusivua. Tuona aikana julkaistiin 796 etusivua, jota myytiin istuvalla presidentillä tai esimerkiksi hänen lähipiiriinsä liittyvällä uutisella.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen eli määrällinen sisällönerittely, mutta aineiston analyysi on myös osittain laadullinen. Määrällistä sisällönerittelyä käytän kohdissa, joissa haluan saada eksaktia tietoa, miten monta negatiivista tai positiivista otsikkoa presidenteistä on iltapäivälehdissä kirjoitettu. Kun on tarkoitus tutkia, millaisia nämä otsikot ovat olleet ja miksi nämä otsikot ovat olleet sellaisia kuin ovat olleet, käytän hyväkseni laadullisen sisältöanalyysin menetelmiä.
Opinnäytetyössä selvisi, että molemmissa iltapäivälehdissä Sauli Niinistöä on kohdeltu vähemmän kriittisesti kuin Tarja Halosta hänen ensimmäisellä presidenttikaudellaan. Niinistöä koskevista artikkeleista noin 27 prosenttia oli positiivisia, kun Halosen ensimmäisellä presidenttikaudella määrä oli vain 16 prosenttia. Niinistöstä kirjoitetuista artikkeleista 14 prosenttia oli negatiivisia, kun Halosen kohdalla luku oli 24 prosenttia.
Opinnäytetyön lopussa esitän, että presidentti Niinistön lehdistösuosion syynä on osittain internetaikakauden kehitys, jolloin toimittajat haluavat saada kiireen keskellä lukijoiltaan mahdollisimman paljon klikkejä ja huomiota. Olisi paikallaan tutkia, miten media pystyisi välttämään tilanteen, jossa poliitikot käyttävät uutistyön kiirettä hyväkseen. Myös sitä olisi tutkittava lisää, miten tiedotusvälineet voisivat uutisoida päättäjistä tasapuolisesti ilman, että uutisoidaan vain poliitikoista, joiden tiedetään kiinnostavan sosiaalisen median kävijää.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan sitä, ovatko suomalaiset iltapäivälehdet Iltalehti ja Ilta-Sanomat suhtautuneet vähemmän kriittisesti Sauli Niinistön kuin Tarja Halosen ensimmäiseen presidenttikauteen. Tämä aineisto koostuu näiden iltapäivälehtien etusivuista 12 vuoden ajalta.
Kaikkiaan opinnäytetyössä on tutkittu 7 260 iltapäivälehden etusivua. Tuona aikana julkaistiin 796 etusivua, jota myytiin istuvalla presidentillä tai esimerkiksi hänen lähipiiriinsä liittyvällä uutisella.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen eli määrällinen sisällönerittely, mutta aineiston analyysi on myös osittain laadullinen. Määrällistä sisällönerittelyä käytän kohdissa, joissa haluan saada eksaktia tietoa, miten monta negatiivista tai positiivista otsikkoa presidenteistä on iltapäivälehdissä kirjoitettu. Kun on tarkoitus tutkia, millaisia nämä otsikot ovat olleet ja miksi nämä otsikot ovat olleet sellaisia kuin ovat olleet, käytän hyväkseni laadullisen sisältöanalyysin menetelmiä.
Opinnäytetyössä selvisi, että molemmissa iltapäivälehdissä Sauli Niinistöä on kohdeltu vähemmän kriittisesti kuin Tarja Halosta hänen ensimmäisellä presidenttikaudellaan. Niinistöä koskevista artikkeleista noin 27 prosenttia oli positiivisia, kun Halosen ensimmäisellä presidenttikaudella määrä oli vain 16 prosenttia. Niinistöstä kirjoitetuista artikkeleista 14 prosenttia oli negatiivisia, kun Halosen kohdalla luku oli 24 prosenttia.
Opinnäytetyön lopussa esitän, että presidentti Niinistön lehdistösuosion syynä on osittain internetaikakauden kehitys, jolloin toimittajat haluavat saada kiireen keskellä lukijoiltaan mahdollisimman paljon klikkejä ja huomiota. Olisi paikallaan tutkia, miten media pystyisi välttämään tilanteen, jossa poliitikot käyttävät uutistyön kiirettä hyväkseen. Myös sitä olisi tutkittava lisää, miten tiedotusvälineet voisivat uutisoida päättäjistä tasapuolisesti ilman, että uutisoidaan vain poliitikoista, joiden tiedetään kiinnostavan sosiaalisen median kävijää.