Aivoinfarktipotilas ensihoidosta trombolyysiin : Raahen aivoinfarktitapausten raportointi Utsteinin mallia soveltaen
Holopainen, Ville (2011)
Holopainen, Ville
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415490
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415490
Tiivistelmä
Aivoinfarktipotilaan selviytyminen ja toimintakyvyn säilyminen riippuu olennaisesti siitä, kuinka nopeasti hänelle pystytään toteuttamaan tukoksen takia estyneen aivoverenkierron palauttava hoito. Kotonaan aivoinfarktin saaneen potilaan hoitaminen trombolyysillä on usean ammattikunnan yhteistyön tulos. Nämä toimijat muodostavat ensihoitoketjun, joka käynnistyy, kun maallikko soittaa hätäpuhelun.
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää Raahen alueen ensihoitojärjestelmän kyky tunnistaa neurologinen potilas ja kuljettaa tämä mahdollisimman lyhyellä viiveellä aivoinfarktin liuotushoitoa toteuttavaan sairaalaan. Tutkimuksessa tarkastellaan Raahen hoitotason ensihoitoyksikön vuosina 2009 ja 2010 kohtaamien neurologisten potilaiden toteutunutta ensihoitoketjua.
Opinnäytetyö on retrospektiivinen dokumentteihin pohjautuva tutkimus. Aineisto muodostuu ensihoitokertomuksista sekä valikoitujen potilaiden sairaalassa saamaa jatkohoitoa koskevista kirjauksista. Aineiston keruussa on hyödynnetty tätä tutkimusta varten laadittua, Utsteinin mallia soveltavaa raportointimallia. Tulokset esitetään frekvenssi- ja prosenttitaulukoina sekä diagrammein.
Vuosina 2009 ja 2010 Raahen hoitotason ensihoitoyksikkö kohtasi yhteensä 58 potilasta, jotka kuljetettiin neurologisen potilaan koodilla. Hätäkeskus tunnisti näistä 60 % neurologisiksi. Potilaista 76 % oli kohdattaessa trombolyysihoidon aikaikkunan ulkopuolella, mutta loput 24 % (14 potilasta) kohdattiin aikaikkunassa ja kuljetettiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Potilaista kahdeksan kärsi iskeemisestä aivoverenkiertohäiriöstä, ja kolme sai trombolyysihoidon.
Tuloksia voidaan hyödyntää neurologisen potilaan ensihoidon kehittämisessä. Tulokset ovat Raahen ensihoitopalvelun ja hätäkeskuksen käytettävissä. Raportoinnin mallia voidaan käyttää vastaavan tutkimuksen tekemiseen muissa ensihoitojärjestelmissä, mikä mahdollistaa ensihoitojärjestelmien vertailun.
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää Raahen alueen ensihoitojärjestelmän kyky tunnistaa neurologinen potilas ja kuljettaa tämä mahdollisimman lyhyellä viiveellä aivoinfarktin liuotushoitoa toteuttavaan sairaalaan. Tutkimuksessa tarkastellaan Raahen hoitotason ensihoitoyksikön vuosina 2009 ja 2010 kohtaamien neurologisten potilaiden toteutunutta ensihoitoketjua.
Opinnäytetyö on retrospektiivinen dokumentteihin pohjautuva tutkimus. Aineisto muodostuu ensihoitokertomuksista sekä valikoitujen potilaiden sairaalassa saamaa jatkohoitoa koskevista kirjauksista. Aineiston keruussa on hyödynnetty tätä tutkimusta varten laadittua, Utsteinin mallia soveltavaa raportointimallia. Tulokset esitetään frekvenssi- ja prosenttitaulukoina sekä diagrammein.
Vuosina 2009 ja 2010 Raahen hoitotason ensihoitoyksikkö kohtasi yhteensä 58 potilasta, jotka kuljetettiin neurologisen potilaan koodilla. Hätäkeskus tunnisti näistä 60 % neurologisiksi. Potilaista 76 % oli kohdattaessa trombolyysihoidon aikaikkunan ulkopuolella, mutta loput 24 % (14 potilasta) kohdattiin aikaikkunassa ja kuljetettiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Potilaista kahdeksan kärsi iskeemisestä aivoverenkiertohäiriöstä, ja kolme sai trombolyysihoidon.
Tuloksia voidaan hyödyntää neurologisen potilaan ensihoidon kehittämisessä. Tulokset ovat Raahen ensihoitopalvelun ja hätäkeskuksen käytettävissä. Raportoinnin mallia voidaan käyttää vastaavan tutkimuksen tekemiseen muissa ensihoitojärjestelmissä, mikä mahdollistaa ensihoitojärjestelmien vertailun.