Metsäenergian hankinta ja käyttö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueen maatiloilla
Tolppanen, Maria (2011)
Tolppanen, Maria
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112515551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112515551
Tiivistelmä
Maatilojen energiaohjelman loppuraportin mukaan 60–70 % maatiloista käyttää lämmitykseen pääasiassa puuta. Viime vuosina tiloilla on vaihdettu vanhoja polttokattiloita uusiin ja yhä useammin näissä kattiloissa poltetaan haketta, pilkettä tai pellettiä. Vaikka kehitys on ollut jo jonkin aikaa tämän suuntaista, on maatiloilla edelleen kotimaisen puuenergian käytön lisäämismahdollisuuksia. Maatilat kuluttavat neljä prosenttia Suomen kokonaisenergiasta. Maatiloilla käytetään yhä enemmän uusiutuvia polttoaineita energiantuotannossa, mutta maatilojen uusiutuvan energian käytöstä ei ole saatavilla tietoja maakuntatasolla.
Tämän työn tavoitteena oli selvittää maatilojen nykyistä metsäenergian käyttöä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueella. Lisäksi selvitettiin maatilojen lämmitysjärjestelmän uusimistarvetta sekä tilojen energiapuun hankintaa ja myyntihalukkuutta. Tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselynä tammi-helmikuussa 2010. Otokseen kuului 1 142 maatilanomistajaa. Vastauksia saatiin 331 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 29.
Kyselytutkimukseen vastanneiden maatilojen asuinrakennuksista kolmanneksessa on kiinteän polttoaineen kattila, joiden keski-ikä on 24 vuotta. Neljänneksellä tiloista on kiinteän polttoaineen kattila tuotantotiloissa, keski-iältään 20 vuotta. Lähes kolmanneksella tiloista on erillinen lämpökeskus, jolla lämmitettiin sekä tuotanto- että asuinrakennuksia. Näiden keski-ikä on 11 vuotta. Vajaa kolmannes maanviljelijöistä käyttää lämmityksessä pilkkeitä. Kolmannes tilallisista harkitsee vaihtavansa tulevaisuuden polttoaineeksi hakkeen. Maanviljelijöistä 60 % aikoo tulevaisuudessa käyttää puuperäisiä polttoaineita energiantuotannossa. Tiloilla korjataan energiapuuta vuodessa omaan käyttöön keskimäärin 70 m3 ja myyntiin 140 m3. Korjuu tapahtuu pääasiassa maatilojen omalla kalustolla. Vastaajista 60 % ei ollut kiinnostunut energiapuun myynnistä. Reilu kolmannes vastanneista oli kiinnostunut myymään energiapuuta yhteiskaupassa.
Tämän työn tavoitteena oli selvittää maatilojen nykyistä metsäenergian käyttöä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueella. Lisäksi selvitettiin maatilojen lämmitysjärjestelmän uusimistarvetta sekä tilojen energiapuun hankintaa ja myyntihalukkuutta. Tutkimuksen aineisto kerättiin postikyselynä tammi-helmikuussa 2010. Otokseen kuului 1 142 maatilanomistajaa. Vastauksia saatiin 331 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 29.
Kyselytutkimukseen vastanneiden maatilojen asuinrakennuksista kolmanneksessa on kiinteän polttoaineen kattila, joiden keski-ikä on 24 vuotta. Neljänneksellä tiloista on kiinteän polttoaineen kattila tuotantotiloissa, keski-iältään 20 vuotta. Lähes kolmanneksella tiloista on erillinen lämpökeskus, jolla lämmitettiin sekä tuotanto- että asuinrakennuksia. Näiden keski-ikä on 11 vuotta. Vajaa kolmannes maanviljelijöistä käyttää lämmityksessä pilkkeitä. Kolmannes tilallisista harkitsee vaihtavansa tulevaisuuden polttoaineeksi hakkeen. Maanviljelijöistä 60 % aikoo tulevaisuudessa käyttää puuperäisiä polttoaineita energiantuotannossa. Tiloilla korjataan energiapuuta vuodessa omaan käyttöön keskimäärin 70 m3 ja myyntiin 140 m3. Korjuu tapahtuu pääasiassa maatilojen omalla kalustolla. Vastaajista 60 % ei ollut kiinnostunut energiapuun myynnistä. Reilu kolmannes vastanneista oli kiinnostunut myymään energiapuuta yhteiskaupassa.