Sosiaali- ja Terveysalan työntekijöiden valmiudet kohdata muista kulttuureista tulevia työyhteisön jäseniä Kirkkonummella : kartoitus ehkäisevistä ja edistävistä tekijöistä sekä kehittämisehdotuksia
Koho, Sari; Liukkonen, Sari (2011)
Koho, Sari
Liukkonen, Sari
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112715745
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112715745
Tiivistelmä
Koho, Sari & Liukkonen, Sari. Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden valmiudet kohdata muista kulttuureista tulevia työyhteisön jäseniä Kirkkonummella. Kartoitus ehkäisevistä ja edistävistä tekijöistä sekä kehittämisehdotuksia. Helsinki, Syksy 2011, 74 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa työntekijöiden työyhteisöihin juurtumiseen vaikuttavia tekijöitä työntekijöiden näkökulmasta. Tarkoituksena oli tuoda esille työyhteisöjen toimintaan vaikuttavia aiemmin koettuja haasteita ja onnistumisia sekä kuinka vieraasta kulttuurista tulevat ihmiset vaikuttavat työyhteisöjen toimintaan. Opinnäytetyöstä toivotaan olevan hyötyä Kirkkonummen kunnan työyhteisöille sekä johdolle.
Aineistoa kerättiin Kirkkonummen kunnan alueella sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöistä Kirkkonummen palvelutalossa, Hoivasairaala Lehmuskartanossa sekä Vols-kodissa. Opinnäytetyöhön liittyvä kysely toteutettiin niille työntekijöille, jotka olivat työvuorossa ennakkoon sovittuna ajankohtana. Kyselylomakkeen täyttäminen tapahtui kahdessa kohteessa tiimipalaverin alussa ja yhdessä kohteessa vapaamuotoisessa tapaamisessa. Vastaajista 43 oli naisia ja 4 miehiä. Kaikki jaetut lomakkeet palautuivat opinnäytetyön tekijöille.
Opinnäytetyössä käytettiin pääasiassa kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineiston kokoamisessa käytettiin kyselylomaketta, johon oli koottu mielipiteitä mittaavia avoimia ja monivalintakysymyksiä sekä strukturoituja kysymyksiä, joihin oli annettu valmiit vastausvaihtoehdot. Avoimien kysymysten analyysissä käytettiin menetelmänä laadulliselle tutkimukselle tyypillistä aineiston analyysiä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajataustaisten integroitumiseen työyhteisöön ja sen sosiaaliseen toimintaympäristöön vaikuttaa riittämätön kielitaito, puutteellinen perehdytys, ennakkoluulot ja kulttuurierot. Sosiaaliset vuorovaikutustaidot henkilökohtaisina ominaisuuksina ovat myös huomioon otettava seikka työyhteisöön sopeutumisessa.
Johtopäätöksenä voidaan mainita, kokonaisvaltaisen suunnittelun tärkeys työyhteisön moninaistumisen edellytyksenä. Organisaation tulee kyetä toteuttamaan suunnitellusti rekrytointisuunnitelmaa sekä prosessin omaista perehdyttämistä. Erityisen tärkeänä osa-alueena on riittävän kielitaidon varmistaminen uussuomalaisilta työntekijöiltä. Samoin avain asemassa on työntekijöiden perehdyttäminen monikulttuurisuuden kohtaamiseen. Kehittämistyöhön pitää olla valmiuksia sitoutua koko työyhteisöllä.
Avainsanat: työyhteisöt, maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, perehdyttäminen, kehittäminen, vaikutukset, kielitaito, kulttuurierot, sosiaaliala, terveydenhoitoala
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa työntekijöiden työyhteisöihin juurtumiseen vaikuttavia tekijöitä työntekijöiden näkökulmasta. Tarkoituksena oli tuoda esille työyhteisöjen toimintaan vaikuttavia aiemmin koettuja haasteita ja onnistumisia sekä kuinka vieraasta kulttuurista tulevat ihmiset vaikuttavat työyhteisöjen toimintaan. Opinnäytetyöstä toivotaan olevan hyötyä Kirkkonummen kunnan työyhteisöille sekä johdolle.
Aineistoa kerättiin Kirkkonummen kunnan alueella sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöistä Kirkkonummen palvelutalossa, Hoivasairaala Lehmuskartanossa sekä Vols-kodissa. Opinnäytetyöhön liittyvä kysely toteutettiin niille työntekijöille, jotka olivat työvuorossa ennakkoon sovittuna ajankohtana. Kyselylomakkeen täyttäminen tapahtui kahdessa kohteessa tiimipalaverin alussa ja yhdessä kohteessa vapaamuotoisessa tapaamisessa. Vastaajista 43 oli naisia ja 4 miehiä. Kaikki jaetut lomakkeet palautuivat opinnäytetyön tekijöille.
Opinnäytetyössä käytettiin pääasiassa kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineiston kokoamisessa käytettiin kyselylomaketta, johon oli koottu mielipiteitä mittaavia avoimia ja monivalintakysymyksiä sekä strukturoituja kysymyksiä, joihin oli annettu valmiit vastausvaihtoehdot. Avoimien kysymysten analyysissä käytettiin menetelmänä laadulliselle tutkimukselle tyypillistä aineiston analyysiä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajataustaisten integroitumiseen työyhteisöön ja sen sosiaaliseen toimintaympäristöön vaikuttaa riittämätön kielitaito, puutteellinen perehdytys, ennakkoluulot ja kulttuurierot. Sosiaaliset vuorovaikutustaidot henkilökohtaisina ominaisuuksina ovat myös huomioon otettava seikka työyhteisöön sopeutumisessa.
Johtopäätöksenä voidaan mainita, kokonaisvaltaisen suunnittelun tärkeys työyhteisön moninaistumisen edellytyksenä. Organisaation tulee kyetä toteuttamaan suunnitellusti rekrytointisuunnitelmaa sekä prosessin omaista perehdyttämistä. Erityisen tärkeänä osa-alueena on riittävän kielitaidon varmistaminen uussuomalaisilta työntekijöiltä. Samoin avain asemassa on työntekijöiden perehdyttäminen monikulttuurisuuden kohtaamiseen. Kehittämistyöhön pitää olla valmiuksia sitoutua koko työyhteisöllä.
Avainsanat: työyhteisöt, maahanmuuttajat, monikulttuurisuus, perehdyttäminen, kehittäminen, vaikutukset, kielitaito, kulttuurierot, sosiaaliala, terveydenhoitoala