Nuorten näkemyksiä varkauden päihdepalveluista
Hämeenniemi, Ilkka; Miettinen, Tuula (2011)
Hämeenniemi, Ilkka
Miettinen, Tuula
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111314500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111314500
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Hämeenniemi, Ilkka & Miettinen, Tuula. Nuorten näkemyksiä Varkauden päihdepalveluista. Diak Itä, Pieksämäki, syksy 2011, 62 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia 18–25-vuotiailla nuorilla on päihdepalveluista Varkaudessa ja miten he ovat palveluita käyttäessään kokeneet oman osallisuutensa toteutuvan. Halusimme myös selvittää, millaisia ajatuksia nuorilla on päihdepalvelujen kehittämisen suhteen.
Tutkimusmenetelmäksi valitsimme laadullisen tutkimuksen. Tutkimusaineistona käytimme seitsemän nuoren teemahaastattelusta saamaamme aineistoa. Kaikilla haastatelluilla oli kokemuksia Varkauden päihdepalveluista. Haastateltavat nuoret valikoituivat Varkauden päihdeklinikan kautta vapaaehtoisuuteen perustuen. Aineistoa käsittelimme sisällön analyysin avulla.
Päihdeklinikan palveluihin oltiin erittäin tyytyväisiä ja siellä asioimista pidettiin helppona ja joustavana. Työntekijöiden ammattitaitoa ja asennetta työhön pidettiin hyvänä. Päihdeklinikan toiminta kuvautui asiakaslähtöiseksi. Palveluiden toivottiin kuitenkin olevan helpommin saatavilla ja monipuolisempia. Laitoshoitona toteutettavaan alkoholikatkaisuhoitoon oltiin tyytyväisiä, mutta huumeriippuvuuden hoitamiseen koettiin hoitajien tarvitsevan lisäkoulutusta. Nuoret kokivat pääsääntöisesti saaneensa osallistua omaan hoitoonsa. Yksittäiset esiin nousseet osattomuuden kokemukset painottuivat erityisen rankan päihdetaustan omaaviin nuoriin. Näiden nuorten kohtaaminen niin, että he kokevat tulevansa kuulluiksi, on päihdetyön suuria haasteita. Tämä on syytä huomioida myös henkilökunnan täydennyskoulutuksessa. Päihdevalistusta pitäisi nuorten mielestä tehostaa peruskoulun yläluokilla ja siihen tulisi saada enemmän konkreettisuutta. Parhaaksi hoitomuodoksi nuoret näkivät henkilökohtaisen keskusteluterapian, mutta myös toiminnallisia ryhmiä pidettiin hyvinä. Varkauteen toivottiin omaa osastoa päihdepotilaille ja jatkokuntoutuspaikkaa huumevieroituksesta palaaville kuntoutujille.
Tutkimuksen tulokset tuovat nuorten äänen kuuluville. Tuloksia voidaan hyödyntää Varkauden päihdepalvelujen kehittämisessä ja henkilöstön täydennyskoulutustarpeita määriteltäessä.
Asiasanat: nuori, päihteet, riippuvuus, osallisuus, päihdepalvelut, laadullinen tutkimus
Hämeenniemi, Ilkka & Miettinen, Tuula. Nuorten näkemyksiä Varkauden päihdepalveluista. Diak Itä, Pieksämäki, syksy 2011, 62 s., 4 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia kokemuksia 18–25-vuotiailla nuorilla on päihdepalveluista Varkaudessa ja miten he ovat palveluita käyttäessään kokeneet oman osallisuutensa toteutuvan. Halusimme myös selvittää, millaisia ajatuksia nuorilla on päihdepalvelujen kehittämisen suhteen.
Tutkimusmenetelmäksi valitsimme laadullisen tutkimuksen. Tutkimusaineistona käytimme seitsemän nuoren teemahaastattelusta saamaamme aineistoa. Kaikilla haastatelluilla oli kokemuksia Varkauden päihdepalveluista. Haastateltavat nuoret valikoituivat Varkauden päihdeklinikan kautta vapaaehtoisuuteen perustuen. Aineistoa käsittelimme sisällön analyysin avulla.
Päihdeklinikan palveluihin oltiin erittäin tyytyväisiä ja siellä asioimista pidettiin helppona ja joustavana. Työntekijöiden ammattitaitoa ja asennetta työhön pidettiin hyvänä. Päihdeklinikan toiminta kuvautui asiakaslähtöiseksi. Palveluiden toivottiin kuitenkin olevan helpommin saatavilla ja monipuolisempia. Laitoshoitona toteutettavaan alkoholikatkaisuhoitoon oltiin tyytyväisiä, mutta huumeriippuvuuden hoitamiseen koettiin hoitajien tarvitsevan lisäkoulutusta. Nuoret kokivat pääsääntöisesti saaneensa osallistua omaan hoitoonsa. Yksittäiset esiin nousseet osattomuuden kokemukset painottuivat erityisen rankan päihdetaustan omaaviin nuoriin. Näiden nuorten kohtaaminen niin, että he kokevat tulevansa kuulluiksi, on päihdetyön suuria haasteita. Tämä on syytä huomioida myös henkilökunnan täydennyskoulutuksessa. Päihdevalistusta pitäisi nuorten mielestä tehostaa peruskoulun yläluokilla ja siihen tulisi saada enemmän konkreettisuutta. Parhaaksi hoitomuodoksi nuoret näkivät henkilökohtaisen keskusteluterapian, mutta myös toiminnallisia ryhmiä pidettiin hyvinä. Varkauteen toivottiin omaa osastoa päihdepotilaille ja jatkokuntoutuspaikkaa huumevieroituksesta palaaville kuntoutujille.
Tutkimuksen tulokset tuovat nuorten äänen kuuluville. Tuloksia voidaan hyödyntää Varkauden päihdepalvelujen kehittämisessä ja henkilöstön täydennyskoulutustarpeita määriteltäessä.
Asiasanat: nuori, päihteet, riippuvuus, osallisuus, päihdepalvelut, laadullinen tutkimus