Health Promotion in an Ukrainian Preschool Expirienced by Caregivers and Parents
artemenko, maryna (2009)
artemenko, maryna
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2009
Creative Commons Attribution-NonCommercial 3.0 Unported
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906043699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906043699
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida vanhempien ja päivähoidon
työntekijöiden mielipiteitä terveyden
edistämisestä Ukrainan lastentarhoissa ja lisätä tietoisuutta
liikunnallisuudesta, ravitsemuksesta ja hygieenistä
lastentarhassa ja saada käsitys yhteistyöstä henkilöstön ja vanhempien
välillä. Opinnäytetyö kuvaa Ukrainan
lastentarhan ja esikouluopetuksen järjestelmän keskittyen terveyden
edistämiseen. Tutkimus suoritettiin
Guravushkan päiväkodissa Herson kaupungissa Ukrainassa. Tutkimuksen
kohteena oli liikunta, ravitsemus ja
hygienia sekä sairaanhoitohenkilökunnan rooli terveyden edistämisestä
lastentarhassa. Laadullista tutkimusmetodiikka käytettiin, jotta voitin suorittaa alueen syvällinen
tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin
haastatteluilla ja avoimilla keskusteluilla vanhempien ja päivähoidon
työntekijöiden kanssa. Tämän jälkeen
induktiivista sisällön analysointi menetelmää käytettiin tutkimuksen
tulosten analysointiin. Tulokset osoittivat
että Ukrainan lastentarhan ja esikouluopetukseen järjestelmän kohteena
on terveyden edistäminen fyysisen,
ravitsemuksen ja hygienian keinoilla, erityinen painopiste on
annettiin lasten kylmään totuttautumiseen.
Vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden mielipiteitä kerättiin ja
käsiteltiin terveyden edistämistä varten.
Mielipiteet osoittivat hyvää asennetta, vahvistamaan lasten terveyttä
terveyden edistämisen metodien avulla.
Tulokset osoittivat että sairaanhoitajalla on erittäin suuri rooli
Ukrainan lastentarhassa. Tulokset myös osoittivat
yhteistyön puuttumista terveyden edistämisen asioissa vanhempien ja
päivähoidon työntekijöiden välillä. Yksi
mahdollinen syy tähän ongelmaan on hoitajien ajanpuute koska
päivittäiset tehtävät kuormittavat heitä.
Ukrainan ja Suomen lastentarhan ja esikouluopetukseen järjestelmiä
verrattiin ja todettiin pääasiallinen ero
kehityksen kohdentamisessa. Opinnäytetyön tavoitteisin päästiin ja
muutama idea uusista tutkimuksista
ehdotettiin.
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida vanhempien ja päivähoidon
työntekijöiden mielipiteitä terveyden
edistämisestä Ukrainan lastentarhoissa ja lisätä tietoisuutta
liikunnallisuudesta, ravitsemuksesta ja hygieenistä
lastentarhassa ja saada käsitys yhteistyöstä henkilöstön ja vanhempien
välillä. Opinnäytetyö kuvaa Ukrainan
lastentarhan ja esikouluopetuksen järjestelmän keskittyen terveyden
edistämiseen. Tutkimus suoritettiin
Guravushkan päiväkodissa Herson kaupungissa Ukrainassa. Tutkimuksen
kohteena oli liikunta, ravitsemus ja
hygienia sekä sairaanhoitohenkilökunnan rooli terveyden edistämisestä
lastentarhassa. Laadullista tutkimusmetodiikka käytettiin, jotta voitin suorittaa alueen syvällinen
tutkimus. Tutkimuksen aineisto kerättiin
haastatteluilla ja avoimilla keskusteluilla vanhempien ja päivähoidon
työntekijöiden kanssa. Tämän jälkeen
induktiivista sisällön analysointi menetelmää käytettiin tutkimuksen
tulosten analysointiin. Tulokset osoittivat
että Ukrainan lastentarhan ja esikouluopetukseen järjestelmän kohteena
on terveyden edistäminen fyysisen,
ravitsemuksen ja hygienian keinoilla, erityinen painopiste on
annettiin lasten kylmään totuttautumiseen.
Vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden mielipiteitä kerättiin ja
käsiteltiin terveyden edistämistä varten.
Mielipiteet osoittivat hyvää asennetta, vahvistamaan lasten terveyttä
terveyden edistämisen metodien avulla.
Tulokset osoittivat että sairaanhoitajalla on erittäin suuri rooli
Ukrainan lastentarhassa. Tulokset myös osoittivat
yhteistyön puuttumista terveyden edistämisen asioissa vanhempien ja
päivähoidon työntekijöiden välillä. Yksi
mahdollinen syy tähän ongelmaan on hoitajien ajanpuute koska
päivittäiset tehtävät kuormittavat heitä.
Ukrainan ja Suomen lastentarhan ja esikouluopetukseen järjestelmiä
verrattiin ja todettiin pääasiallinen ero
kehityksen kohdentamisessa. Opinnäytetyön tavoitteisin päästiin ja
muutama idea uusista tutkimuksista
ehdotettiin.