Alkoholi puheeksi lapsiperheessä: Audit-kysely puheeksioton menetelmänä lastenneuvolassa
Suvilampi, Elisa (2011)
Suvilampi, Elisa
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916229
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916229
Tiivistelmä
Aikuisväestön alkoholinkäyttö on lisääntynyt ja arkipäiväistynyt. Tämä koskee myös lapsiperhei-den vanhempia. Alkoholin käytön riskit ovat tiedossa ja varhaisen puuttumisen tuloksista on näyt-töä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida Audit-kyselyä terveydenhoitajan työmenetelmänä lastenneuvolassa. Lisäksi tutkimuksella haettiin tietoa siitä, miten vanhemmat suhtautuvat alkoholin käytön puheeksiottoon. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä korostuu vanhemman alkoholinkäytön seuraukset lapsen ja perheen hyvinvoinnille sekä varhaisen puheeksiottamisen merkitys tuettaessa lapsiperheen hyvinvointia.
Audit-kysely terveydenhoitajan työmenetelmänä pilotoitiin keväällä 2008 yhdessä oululaisessa neuvolassa, jonka jälkeen terveydenhoitajia haastateltiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluna. Tutki-musotteena oli laadullinen teemahaastattelu ja tutkimusaineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Lisäksi vanhemmilta kerättiin palautetta kirjallisella lomakkeella, mikä analysoitiin manuaalisesti laskemalla frekvenssit vastausvaihtoehdoista.
Terveydenhoitajien mukaan strukturoitu kysely antoi raamit keskustelulle. Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen kaikkien perheiden kanssa koettiin haasteellisena. Terveydenhoitajat luottivat perheiden tuntemiseen, mutta toivat toisaalta esille se, että alkoholin käyttö näkyy harvoin ulospäin. Vanhemmat suhtautuvat pääosin positiivisesti kyselyn tekemiseen. Myös dokumentointi herätti kysymyksiä. Mitä dokumentoidaan ja minne? Aikaresurssit koettiin puutteelliseksi, mikäli tarvittiin lyhytneuvontaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Audit-kysely antaa hyvän pohjan keskusteluun vanhempien alkoholinkäytöstä. Vanhemman alkoholin käyttöön puuttuminen on tärkeä osa lapsiperheen hyvinvoinnin edistämistä. Kehittämistarpeina tuli esille yhtenäisen käytännön luominen kirjaamiseen ja mini-intervention seurantakäynteihin. Alkoholin suurkuluttajan tai ongelmakäyttäjän jatkohoito vaatii selkeyttämistä ja selkeiden hoitopolkujen mallintamista. Lisäksi koulutusta mini-interventiosta tulisi järjestää työntekijöiden motivaation tueksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kaikissa työyksiköissä, joissa suunnitellaan Audit-kyselyn käyttöönottoa vakituiseksi työvälineeksi.
Audit-kysely terveydenhoitajan työmenetelmänä pilotoitiin keväällä 2008 yhdessä oululaisessa neuvolassa, jonka jälkeen terveydenhoitajia haastateltiin ryhmä- ja yksilöhaastatteluna. Tutki-musotteena oli laadullinen teemahaastattelu ja tutkimusaineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Lisäksi vanhemmilta kerättiin palautetta kirjallisella lomakkeella, mikä analysoitiin manuaalisesti laskemalla frekvenssit vastausvaihtoehdoista.
Terveydenhoitajien mukaan strukturoitu kysely antoi raamit keskustelulle. Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen kaikkien perheiden kanssa koettiin haasteellisena. Terveydenhoitajat luottivat perheiden tuntemiseen, mutta toivat toisaalta esille se, että alkoholin käyttö näkyy harvoin ulospäin. Vanhemmat suhtautuvat pääosin positiivisesti kyselyn tekemiseen. Myös dokumentointi herätti kysymyksiä. Mitä dokumentoidaan ja minne? Aikaresurssit koettiin puutteelliseksi, mikäli tarvittiin lyhytneuvontaa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Audit-kysely antaa hyvän pohjan keskusteluun vanhempien alkoholinkäytöstä. Vanhemman alkoholin käyttöön puuttuminen on tärkeä osa lapsiperheen hyvinvoinnin edistämistä. Kehittämistarpeina tuli esille yhtenäisen käytännön luominen kirjaamiseen ja mini-intervention seurantakäynteihin. Alkoholin suurkuluttajan tai ongelmakäyttäjän jatkohoito vaatii selkeyttämistä ja selkeiden hoitopolkujen mallintamista. Lisäksi koulutusta mini-interventiosta tulisi järjestää työntekijöiden motivaation tueksi. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kaikissa työyksiköissä, joissa suunnitellaan Audit-kyselyn käyttöönottoa vakituiseksi työvälineeksi.