Sepelvaltimotautikuntoutujan terapeuttinen harjoittelu ohitusleikkauksen jälkeen : Opas sydänkuntoutuksesta Palvelukeskus Purolan fysioterapeutille
Lampiaho, Hannele (2011)
Lampiaho, Hannele
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916128
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916128
Tiivistelmä
Tekijä(t): Hannele Lampiaho
Työn nimi: Sepelvaltimotautikuntoutujan terapeuttinen harjoittelu ohitusleikkauksen jälkeen
Sivuja (+liitteitä): 28 (+6)
Tämä opinnäytetyö tehtiin tilaustyönä Palvelukeskus Purolalle. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kirjallisuuden, tutkimusten ja pilottiryhmän avulla, millainen kuntoutus soveltuu parhaiten sepelvaltimotautia sairastaville ohitusleikatuille kuntoutujille. Projektin tulostavoitteena on tuottaa Palvelukeskus Purolan fysioterapeutille opas, mikä ohjeistaa sydänkuntoutuksessa huomioonotettavista asioista. Opas antaa fysioterapeutille hyvän perustan, jota hyödyksi käyttäen kuntoutus voidaan rakentaa jokaiselle ryhmälle ja ohjaajalle itselleen sopiviksi.
Suomalaisten kansansairaus on sepelvaltimotauti ja arvioidaan, että 300 000 ihmistä sairastaa sepelvaltimotautia. Ensisijainen hoito elämäntapamuutoksien lisäksi on lääkitys. Ohitusleikkaus tulee kyseeseen, kun potilas kärsii rintakipuoireista maksimaalisesta lääkityksestä huolimatta. Vuonna 2007 ohitusleikkauksia oli 3 288 koko Suomessa. Leikkauksella ei kuitenkaan voida parantaa itse tautia, sillä kaikki tekijät, jotka ovat aiheuttaneet valtimonkovettumissairauden sepelvaltimosuoniin, ovat edelleen olemassa.
Sydänkuntoutus on yksi vaikuttavimpia ja tutkituimpia kuntoutuksen muotoja ja oikein toteutettuna se parantaa kuntoutujan vointia sekä ehkäisee uusia sairaskohtauksia. Laaja-alaiset sydänkuntoutusohjelmat vähentävät sydänkuolleisuutta 26% ja kokonaiskuolleisuutta 13%, mutta intensiivisillä liikuntaohjelmilla on vielä tehokkaampi vaikutus. Näistä arvioinneista huolimatta Suomessa on puutteita niin kuntoutuksen toteutumisessa kuin sen sisällössäkin. Esimerkiksi sydänpotilaan liikunnallinen kuntoutus toteutuu huonosti.
Opinnäytetyö toteutettiin projektiluontoisesti. Yhtenä työmenetelmänä oli tutkitun tiedon kerääminen ja käsitteleminen. Myös pilottiryhmän suunnittelu, toteutus ja purku, kuuluivat yhtenä osana tiedonkeruuseen. Oppaan ja koko projektin arviointia suoritettiin haastattelemalla ja itsearvioinnilla.
Projektin tuotos on opas Palvelukeskus Purolan fysioterapeutille. Projektin tuloksena tekijän oma sekä Palvelukeskus Purolan fysioterapeutin tietotaito sydänkuntoutuksesta lisääntyi. Samaisen haastattelun perusteella opas on tarkoituksenmukainen, mutta sen toimivuutta olisi hyvä jatkossa tutkia, sillä siihen tämän projektin aikana ei ollut mahdollisuutta. Sydänkuntoutus tulisi olla monipuolista moniammatillista kuntoutusta, jossa liikunnallinen osio on vain yksi, mutta merkittävä alue. Myös sydänkuntoutujien kokonaishoitoketjuun ja sen katkeamattomuuteen tulisi mahdollisissa jatkoprojekteissa kiinnittää huomiota.
Työn nimi: Sepelvaltimotautikuntoutujan terapeuttinen harjoittelu ohitusleikkauksen jälkeen
Sivuja (+liitteitä): 28 (+6)
Tämä opinnäytetyö tehtiin tilaustyönä Palvelukeskus Purolalle. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kirjallisuuden, tutkimusten ja pilottiryhmän avulla, millainen kuntoutus soveltuu parhaiten sepelvaltimotautia sairastaville ohitusleikatuille kuntoutujille. Projektin tulostavoitteena on tuottaa Palvelukeskus Purolan fysioterapeutille opas, mikä ohjeistaa sydänkuntoutuksessa huomioonotettavista asioista. Opas antaa fysioterapeutille hyvän perustan, jota hyödyksi käyttäen kuntoutus voidaan rakentaa jokaiselle ryhmälle ja ohjaajalle itselleen sopiviksi.
Suomalaisten kansansairaus on sepelvaltimotauti ja arvioidaan, että 300 000 ihmistä sairastaa sepelvaltimotautia. Ensisijainen hoito elämäntapamuutoksien lisäksi on lääkitys. Ohitusleikkaus tulee kyseeseen, kun potilas kärsii rintakipuoireista maksimaalisesta lääkityksestä huolimatta. Vuonna 2007 ohitusleikkauksia oli 3 288 koko Suomessa. Leikkauksella ei kuitenkaan voida parantaa itse tautia, sillä kaikki tekijät, jotka ovat aiheuttaneet valtimonkovettumissairauden sepelvaltimosuoniin, ovat edelleen olemassa.
Sydänkuntoutus on yksi vaikuttavimpia ja tutkituimpia kuntoutuksen muotoja ja oikein toteutettuna se parantaa kuntoutujan vointia sekä ehkäisee uusia sairaskohtauksia. Laaja-alaiset sydänkuntoutusohjelmat vähentävät sydänkuolleisuutta 26% ja kokonaiskuolleisuutta 13%, mutta intensiivisillä liikuntaohjelmilla on vielä tehokkaampi vaikutus. Näistä arvioinneista huolimatta Suomessa on puutteita niin kuntoutuksen toteutumisessa kuin sen sisällössäkin. Esimerkiksi sydänpotilaan liikunnallinen kuntoutus toteutuu huonosti.
Opinnäytetyö toteutettiin projektiluontoisesti. Yhtenä työmenetelmänä oli tutkitun tiedon kerääminen ja käsitteleminen. Myös pilottiryhmän suunnittelu, toteutus ja purku, kuuluivat yhtenä osana tiedonkeruuseen. Oppaan ja koko projektin arviointia suoritettiin haastattelemalla ja itsearvioinnilla.
Projektin tuotos on opas Palvelukeskus Purolan fysioterapeutille. Projektin tuloksena tekijän oma sekä Palvelukeskus Purolan fysioterapeutin tietotaito sydänkuntoutuksesta lisääntyi. Samaisen haastattelun perusteella opas on tarkoituksenmukainen, mutta sen toimivuutta olisi hyvä jatkossa tutkia, sillä siihen tämän projektin aikana ei ollut mahdollisuutta. Sydänkuntoutus tulisi olla monipuolista moniammatillista kuntoutusta, jossa liikunnallinen osio on vain yksi, mutta merkittävä alue. Myös sydänkuntoutujien kokonaishoitoketjuun ja sen katkeamattomuuteen tulisi mahdollisissa jatkoprojekteissa kiinnittää huomiota.