Seudullisen maaseutuhallinnon muodostaminen Etelä-Karjalaan
Heikka, Eeva-Maria (2011)
Heikka, Eeva-Maria
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916180
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin maaseutuhallinnon uudelleen järjestämistä Etelä-Karjalan kuntien yhteistyönä. Uusi laki edellyttää kuntia organisoimaan maaseutuhallinnon vähintään 800 maatilan ja viiden virkailijan yksiköihin. Työn tuloksien on tarkoitus olla tukena uuden yksikön muodostamisessa.
Työ eteni viranhaltijoista koostuneiden työryhmien esitysten ja tutkijan oman tiedonkeruun sekä laskelmien pohjalta. Tutkimus kohdistui uuden yksikön kustannuksiin ja niiden jakamiseen sopimuskunnille, henkilöstöresursseihin, työnjakoon ja kuntien hallintosääntöihin.
Tuloksena on sopimusmalli, jolla Etelä-Karjalan kunnat luovuttavat maaseutuhallinnon järjestämisen Lappeenrannan kaupungille. Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä Lappeenrannan palvelukseen. Kustannukset jaetaan kunnittaisten peltohehtaarien suhteessa. Alhaisten peltohehtaarien kuntien kustannukset laskevat ja korkeampien peltohehtaarien kuntien kustannukset nousevat. Lain edellyttämä maataloustukien käsittelyvaiheiden eriyttäminen viidelle virkailijalle lisää virkailijoiden työmäärää ja matkustamista kunnasta toiseen. Kustannuksien nousua estää muutaman virkailijan eläköityminen lähivuosina. Henkilöstön supistuminen on myös tasapainossa laskevan tilaluvun kanssa.
Syntyneen yhteistyömallin myötä kokonaisvaltainen maaseudun kehittäminen hajautui
usealle eri taholle. Seuraavassa kehittämisvaiheessa onkin tarpeen koota kaikki maaseututoimen toiminnot nyt muodostettavan yksikön tehtäviksi.
Työ eteni viranhaltijoista koostuneiden työryhmien esitysten ja tutkijan oman tiedonkeruun sekä laskelmien pohjalta. Tutkimus kohdistui uuden yksikön kustannuksiin ja niiden jakamiseen sopimuskunnille, henkilöstöresursseihin, työnjakoon ja kuntien hallintosääntöihin.
Tuloksena on sopimusmalli, jolla Etelä-Karjalan kunnat luovuttavat maaseutuhallinnon järjestämisen Lappeenrannan kaupungille. Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä Lappeenrannan palvelukseen. Kustannukset jaetaan kunnittaisten peltohehtaarien suhteessa. Alhaisten peltohehtaarien kuntien kustannukset laskevat ja korkeampien peltohehtaarien kuntien kustannukset nousevat. Lain edellyttämä maataloustukien käsittelyvaiheiden eriyttäminen viidelle virkailijalle lisää virkailijoiden työmäärää ja matkustamista kunnasta toiseen. Kustannuksien nousua estää muutaman virkailijan eläköityminen lähivuosina. Henkilöstön supistuminen on myös tasapainossa laskevan tilaluvun kanssa.
Syntyneen yhteistyömallin myötä kokonaisvaltainen maaseudun kehittäminen hajautui
usealle eri taholle. Seuraavassa kehittämisvaiheessa onkin tarpeen koota kaikki maaseututoimen toiminnot nyt muodostettavan yksikön tehtäviksi.