Spirometria tutkimuksen tuloksiin vaikuttavat preanalyyttiset tekijät
Pehkonen, Karoliina; Lehikoinen, Piia (2011)
Pehkonen, Karoliina
Lehikoinen, Piia
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916299
Tiivistelmä
Spirometriatutkimuksen potilasohjeessa on kehotettu potilasta välttämään kaksi tuntia ennen tutkimusta raskasta ateriointia, tupakointia, raskasta liikuntaa ja kahvin tai energiajuomien nauttimista. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten kahvi, tupakka ja ateriointi vaikuttavat spirometriatuloksiin.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisella menetelmällä, ja tutkimusasetelma oli kokeellinen. Tutkimus suoritettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan keskuksen laboratoriotiloissa, joissa koehenkilöille tehtiin spirometriapuhallukset. Jokaiselta koehenkilöltä otettiin tutkimuksen aluksi nollapuhallus, johon seuraavia tuloksia verrattiin. Seitsemän koehenkilöä joivat joko kahvia, söivät aterian tai polttivat savukkeen, jonka jälkeen suoritettiin kolme puhallusta; ensin yksi kymmenen minuutin jälkeen ja sitten kaksi kahdenkymmenen minuutin välein. Tutkimuksen ajan jokaisen koehenkilön vointia seurattiin ja merkittiin mahdolliset muutokset tutkimuspäiväkirjaan.
Tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että kahvilla, tupakalla sekä aterioinnilla on vaikutusta spirometriatuloksiin. Tutkimuksessa kahvi vaikutti parantavasti tuloksiin. Tupakoinnin ja aterioinnin vaikutuksilla tutkimustuloksiin oli enemmän vaihtelua. Vaikutukset olivat yksilökohtaisia, eikä niitä näin pienellä koehenkilömäärällä voida todeta luotettaviksi. Jatkossa tutkimuksen voisi suorittaa suuremmalla koehenkilömäärällä, jolloin tulos olisi luotettavampi.
Tutkimus suoritettiin kvantitatiivisella menetelmällä, ja tutkimusasetelma oli kokeellinen. Tutkimus suoritettiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan keskuksen laboratoriotiloissa, joissa koehenkilöille tehtiin spirometriapuhallukset. Jokaiselta koehenkilöltä otettiin tutkimuksen aluksi nollapuhallus, johon seuraavia tuloksia verrattiin. Seitsemän koehenkilöä joivat joko kahvia, söivät aterian tai polttivat savukkeen, jonka jälkeen suoritettiin kolme puhallusta; ensin yksi kymmenen minuutin jälkeen ja sitten kaksi kahdenkymmenen minuutin välein. Tutkimuksen ajan jokaisen koehenkilön vointia seurattiin ja merkittiin mahdolliset muutokset tutkimuspäiväkirjaan.
Tässä tutkimuksessa kävi ilmi, että kahvilla, tupakalla sekä aterioinnilla on vaikutusta spirometriatuloksiin. Tutkimuksessa kahvi vaikutti parantavasti tuloksiin. Tupakoinnin ja aterioinnin vaikutuksilla tutkimustuloksiin oli enemmän vaihtelua. Vaikutukset olivat yksilökohtaisia, eikä niitä näin pienellä koehenkilömäärällä voida todeta luotettaviksi. Jatkossa tutkimuksen voisi suorittaa suuremmalla koehenkilömäärällä, jolloin tulos olisi luotettavampi.