Suun terveydenhoito osana astmaa sairastavan lapsen ohjausta
Rantala, Linda; Jokiaho, Tanja-Lotta (2011)
Rantala, Linda
Jokiaho, Tanja-Lotta
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016394
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016394
Tiivistelmä
Astmalääkkeillä on todettu olevan haitallisia vaikutuksia suun terveyteen. On tärkeää, että astmaan sairastuneen lapsen ohjauksessa huomioitaisiin suun terveydenhoito. Astman käypä hoito suosituksissa ei ole mainintaa suun terveydenhoitoon liittyvästä asiasisällöstä, joten tämä voi jäädä huomioimatta ohjaustilanteessa. Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvailla minkälaista suun terveyteen liittyvää ohjausta astmaan sairastunut saa sairaanhoitajalta. Kuvailemme sairaanhoitajien tietoja astmalääkkeiden vaikutuksista suun terveyteen, sekä heidän näkemyksiään osaamisestaan ohjatessaan astmaa sairastavaa lasta suun terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. Tavoitteena on, että sairaanhoitajat ja suun terveydenhuollon ammattilaiset voisivat hyödyntää tutkimuksesta saatuja tietoja ja kehittää astmaa sairastavan lapsen suun terveydestä saadun ohjauksen laatua.
Kvalitatiivisen tutkimuksemme tutkimusaineisto kerättiin viideltä astmaa sairastavien lasten kanssa työskentelevältä sairaanhoitajalta. Keräsimme aineistot teemahaastatteluilla maalis-toukokuussa vuonna 2011. Analyysimenetelmänä käytimme tutkimuksessa aineistolähtöistä sisällön analyysia ja tekniikkana teemoittelua.
Tutkimuksemme mukaan sairaanhoitajan astmaa sairastavalle lapselle antama ohjaus sisältää lääkeohjausta ja jonkin verran ohjausta siitä, miten suun terveys tulisi huomioida astmalääkityksen aikana. Haastatteluista ilmeni, että sairaanhoitajat osaavat ohjata lääkehoidon. Sairaanhoitajien tietoja suun terveydestä ja sen edistämisestä astmalääkityksen aikana tulisi kehittää. Tutkimuksemme mukaan sairaanhoitajien tulisi tarkentaa tietojaan suuhun jäävän lääkkeen haittavaikutuksista. Sairaanhoitajia tulisi kouluttaa astmalääkkeiden ja suun terveyden välisistä yhteyksistä, jotta he pystyvät ohjaamaan astmaan sairastunutta suun terveyden edistämisessä. Koulutuksissa tulisi korostaa syljenerityksen vähenemistä ja kariesriskin kohoamista astmalääkkeitä käyttävillä.
Tarkoituksena oli tutkia astmaan sairastuneen suun terveyttä koskevan ohjauksen sisältöä. Toivomme, että tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan käyttää hoitotyön ja astmaa sairastavan lapsen ohjauksen laadun kehittämiseen. Yhteistyötä suun terveydenhuollon ammattilaisten ja astmaan sairastuneita lapsia ohjaavien sairaanhoitajien välillä tulisi lisätä.
Kvalitatiivisen tutkimuksemme tutkimusaineisto kerättiin viideltä astmaa sairastavien lasten kanssa työskentelevältä sairaanhoitajalta. Keräsimme aineistot teemahaastatteluilla maalis-toukokuussa vuonna 2011. Analyysimenetelmänä käytimme tutkimuksessa aineistolähtöistä sisällön analyysia ja tekniikkana teemoittelua.
Tutkimuksemme mukaan sairaanhoitajan astmaa sairastavalle lapselle antama ohjaus sisältää lääkeohjausta ja jonkin verran ohjausta siitä, miten suun terveys tulisi huomioida astmalääkityksen aikana. Haastatteluista ilmeni, että sairaanhoitajat osaavat ohjata lääkehoidon. Sairaanhoitajien tietoja suun terveydestä ja sen edistämisestä astmalääkityksen aikana tulisi kehittää. Tutkimuksemme mukaan sairaanhoitajien tulisi tarkentaa tietojaan suuhun jäävän lääkkeen haittavaikutuksista. Sairaanhoitajia tulisi kouluttaa astmalääkkeiden ja suun terveyden välisistä yhteyksistä, jotta he pystyvät ohjaamaan astmaan sairastunutta suun terveyden edistämisessä. Koulutuksissa tulisi korostaa syljenerityksen vähenemistä ja kariesriskin kohoamista astmalääkkeitä käyttävillä.
Tarkoituksena oli tutkia astmaan sairastuneen suun terveyttä koskevan ohjauksen sisältöä. Toivomme, että tutkimuksesta saatuja tuloksia voidaan käyttää hoitotyön ja astmaa sairastavan lapsen ohjauksen laadun kehittämiseen. Yhteistyötä suun terveydenhuollon ammattilaisten ja astmaan sairastuneita lapsia ohjaavien sairaanhoitajien välillä tulisi lisätä.