Virtsan erytrosyyttien ja leukosyyttien vertailu suhteessa näytteen väkevyyteen Sysmex UF-1000i-analysaattorilla ja kammiolaskennalla
Ojala, Hanna; Kivekäs, Leena (2011)
Ojala, Hanna
Kivekäs, Leena
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016403
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016403
Tiivistelmä
Virtsan perustutkimukset ovat yleisimpiä sairaala- ja avohoidossa pyydettyjä tutkimuksia. Automaatio on nopeuttanut tutkimustulosten saamista ja helpottanut analysoimista vähentämällä virtsanäytteiden mikroskopoinnin tarvetta. Virtsanäytteiden väkevyys vaikuttaa tulosten tulkintaan, sillä näytteen laimeus heikentää sen edustavuutta. Virtsanäytteen huomattavan korkea tai matala väkevyys saattaa myös muuttaa tutkittavien partikkelien ulkonäköä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli vertailla Sysmex UF-1000i-analysaattorin ja kammiolaskennan antamia erytrosyyttien ja leukosyyttien tuloksia ja huomioida vertailussa virtsanäytteen väkevyys. Kammiolaskennan yhteydessä oli tarkoitus kiinnittää huomiota virtsanäytteen väkevyydestä johtuviin muutoksiin solujen ulkonäössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, joka edistää virtsa-analytiikan laatua ja mahdollisesti nopeuttaa tulosten saamista sekä selvittää väkevyyden vaikutusta solujen tunnistettavuuteen virtsanäytteessä. Opinnäytetyön tehtäväksi muodostui selvittää, miten näytteen väkevyys vaikuttaa laskettavien solujen määrään ja ulkonäköön sekä miten virtaussytometriaan perustuva automaattinen solulaskin Sysmex UF-1000i pystyy tunnistamaan soluja, joiden ulkonäkö on muuttunut. Opinnäytetyön aihe saatiin alun perin laboratoriohoitaja Irja Mularilta ja ylilääkäri Timo Kourilta. Kokeellinen osuus toteutettiin yhteistyössä Kanta-Hämeen keskussairaalan (KHKS) kliinisen laboratorion kanssa.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen kokeellinen työ, jossa oli myös vertailevan tutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineisto koostui 103 KHKS:n potilasnäytteestä, joista oli pyydetty virtsan partikkelien peruslaskenta (U-solut). Näytteiden erytrosyytit ja leukosyytit laskettiin Sysmex UF-1000i-analysaattorilla ja kammiolaskennalla. Kammiolaskennassa kiinnitettiin huomiota solujen ulkonäköön. Tulokset analysoitiin Microsoft® Office Excel-ohjelmalla.
Tulosten perusteella Sysmex UF-1000i-analysaattorin ja kammiolaskennan tulokset korreloivat hyvin toisiaan, mutta yksittäisissä tuloksissa oli suuria eroavaisuuksia. Tutkimusaineistosta tehtyjen johtopäätösten perusteella virtsan väkevyydellä ei ollut vaikutusta erytrosyyttien ja leukosyyttien määriin tai ulkonäköön. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla kokeellisen osuuden toistaminen käyttämällä väkevyydeltään vaihtelevampia ja värjättyjä virtsanäytteitä.
Opinnäytetyö oli kvantitatiivinen kokeellinen työ, jossa oli myös vertailevan tutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineisto koostui 103 KHKS:n potilasnäytteestä, joista oli pyydetty virtsan partikkelien peruslaskenta (U-solut). Näytteiden erytrosyytit ja leukosyytit laskettiin Sysmex UF-1000i-analysaattorilla ja kammiolaskennalla. Kammiolaskennassa kiinnitettiin huomiota solujen ulkonäköön. Tulokset analysoitiin Microsoft® Office Excel-ohjelmalla.
Tulosten perusteella Sysmex UF-1000i-analysaattorin ja kammiolaskennan tulokset korreloivat hyvin toisiaan, mutta yksittäisissä tuloksissa oli suuria eroavaisuuksia. Tutkimusaineistosta tehtyjen johtopäätösten perusteella virtsan väkevyydellä ei ollut vaikutusta erytrosyyttien ja leukosyyttien määriin tai ulkonäköön. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla kokeellisen osuuden toistaminen käyttämällä väkevyydeltään vaihtelevampia ja värjättyjä virtsanäytteitä.