Tradenomitutkinnon taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdon työelämälähtöisyys ja KLT-tutkinto
Launonen, Satu (2011)
Launonen, Satu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112715700
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112715700
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten hyvät työelämässä tarvittavat tiedot ja taidot taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto liiketalouden koulutusohjelmassa antaa. Toinen tutkimusongelma liittyi Tili-instituuttisäätiön järjestämään KLT-tutkintoon. Työssä selvitettiin tradenomien mielipiteitä KLT-tutkinnosta, pääsyvaatimukset kyseiseen tutkintoon sekä millaisia opintoja tradenomien tulisi käydä KLT-tutkintoa varten. Tavoitteena oli saada ammattikorkeakouluille käyttökelpoista tietoa siitä, miten oppilaitokset voisivat kehittää taloushallinnon suuntautumisvaihtoehtoa.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tärkein tietolähde työssä oli haastattelut, joista saatiin liiketalouden koulutusohjelman käyneiden opiskelijoiden mielipiteitä laskentatoimen suuntautumisvaihtoehdosta, sen työelämälähtöisyydestä ja KLT-tutkinnosta. Sen lisäksi haastateltavat kertoivat ajatuksiaan siitä, miten tradenomitutkintoa voisi kehittää vielä edelleen. Työtä varten haastateltiin neljää jo valmistunutta tradenomia ja yhtä tradenomiopiskelijaa, joka oli jo käynyt kaikki valmistumiseen vaadittavat opintojaksot opinnäytetyön tekemistä lukuun ottamatta. Haastateltavat edustivat neljää eri ammattikor-keakoulua: Laurea-ammattikorkeakoulua, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulua, Kymenlaakson ammattikorkeakoulua ja Hämeen ammattikorkeakoulua. Yksi haastateltavista oli suorittanut KLT-tutkinnon hyväksytysti. Muita tärkeitä lähteitä olivat eräiden ammattikorkeakoulujen, opintosuunnitelmat sekä Taloushallintoliitosta saadut tiedot KLT-tutkinnosta.
Ammattikorkeakoulut ovat autonomisia yksiköitä, joiden tarjoamat opintojaksot sekä pakollisten ja vapaaehtoisten opintojen osuudet tutkinnosta vaihtelevat siitä huolimatta, että tutkinnon laajuus on kaikissa kouluissa 210 opintopistettä ja kesto keskimäärin 3,5 vuotta. Kaikissa kolmessa tutkitussa ammattikorkeakoulussa sai suoritettua Taloushallintoliiton ja Tili-instituuttisäätiön antamien suositusten mukaiset opinnot. Tarvittavien opintojaksojen suorittaminen jää pitkälti opiskelijoiden omalle vastuulle, sillä kukaan haastatelluista ei ollut saanut ammattikorkeakouluistaan kysymättä tietoa KLT-tutkinnosta tai siihen vaadittavista opinnoista.
Haastateltavat pitivät tradenomikoulutusta laajana ja monipuolisena tutkintona, joka antaa kattavat perustiedot ja –taidot työelämää silmällä pitäen sekä mahdollisuuden suuntautua monelle eri liiketoiminnan osa-alueelle. Haastatellut toivoivat lisää käytännönläheisyyttä ja työelämälähtöisyyttä opintoihin. Heidän mukaansa työelämä eroaa paljon siitä, millaisen kuvan koulussa sai ulkoisen laskentatoimen tehtävistä. Kritiikkiä annettiin opintojaksojen ja niiden sisällön irrallisuudesta. Irrallisten opintojaksojen ja niiden sisällön takia kokonaisuus jäi helposti hahmottamatta. Haastateltujen tradenomien mielestä todellinen oppiminen tapahtuu vasta työelämässä.
Asiasanat: tradenomi, taloushallinto, laskentatoimi, työelämälähtöisyys, KLT-tutkinto
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tärkein tietolähde työssä oli haastattelut, joista saatiin liiketalouden koulutusohjelman käyneiden opiskelijoiden mielipiteitä laskentatoimen suuntautumisvaihtoehdosta, sen työelämälähtöisyydestä ja KLT-tutkinnosta. Sen lisäksi haastateltavat kertoivat ajatuksiaan siitä, miten tradenomitutkintoa voisi kehittää vielä edelleen. Työtä varten haastateltiin neljää jo valmistunutta tradenomia ja yhtä tradenomiopiskelijaa, joka oli jo käynyt kaikki valmistumiseen vaadittavat opintojaksot opinnäytetyön tekemistä lukuun ottamatta. Haastateltavat edustivat neljää eri ammattikor-keakoulua: Laurea-ammattikorkeakoulua, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulua, Kymenlaakson ammattikorkeakoulua ja Hämeen ammattikorkeakoulua. Yksi haastateltavista oli suorittanut KLT-tutkinnon hyväksytysti. Muita tärkeitä lähteitä olivat eräiden ammattikorkeakoulujen, opintosuunnitelmat sekä Taloushallintoliitosta saadut tiedot KLT-tutkinnosta.
Ammattikorkeakoulut ovat autonomisia yksiköitä, joiden tarjoamat opintojaksot sekä pakollisten ja vapaaehtoisten opintojen osuudet tutkinnosta vaihtelevat siitä huolimatta, että tutkinnon laajuus on kaikissa kouluissa 210 opintopistettä ja kesto keskimäärin 3,5 vuotta. Kaikissa kolmessa tutkitussa ammattikorkeakoulussa sai suoritettua Taloushallintoliiton ja Tili-instituuttisäätiön antamien suositusten mukaiset opinnot. Tarvittavien opintojaksojen suorittaminen jää pitkälti opiskelijoiden omalle vastuulle, sillä kukaan haastatelluista ei ollut saanut ammattikorkeakouluistaan kysymättä tietoa KLT-tutkinnosta tai siihen vaadittavista opinnoista.
Haastateltavat pitivät tradenomikoulutusta laajana ja monipuolisena tutkintona, joka antaa kattavat perustiedot ja –taidot työelämää silmällä pitäen sekä mahdollisuuden suuntautua monelle eri liiketoiminnan osa-alueelle. Haastatellut toivoivat lisää käytännönläheisyyttä ja työelämälähtöisyyttä opintoihin. Heidän mukaansa työelämä eroaa paljon siitä, millaisen kuvan koulussa sai ulkoisen laskentatoimen tehtävistä. Kritiikkiä annettiin opintojaksojen ja niiden sisällön irrallisuudesta. Irrallisten opintojaksojen ja niiden sisällön takia kokonaisuus jäi helposti hahmottamatta. Haastateltujen tradenomien mielestä todellinen oppiminen tapahtuu vasta työelämässä.
Asiasanat: tradenomi, taloushallinto, laskentatoimi, työelämälähtöisyys, KLT-tutkinto