YSTÄVYYS, YHTEISTYÖ JA HYVÄ VANHEMMUUS : Kartoitus Espoon kaupungin ekaluokkalaisten, sekä heidän vanhempiensa kokemuksista lapsen ensimmäisestä kouluvuodesta ja vanhemmuudesta lapsen ensimmäisen kouluvuoden ajalta.
Kaipainen, Heidi; Ryynänen, Mari (2011)
Kaipainen, Heidi
Ryynänen, Mari
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815937
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815937
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Kaipainen, Heidi ja Ryynänen, Mari. Ystävyys, yhteistyö ja hyvä vanhemmuus. Kartoitus Espoon kaupungin ekaluokkalaisten, sekä heidän vanhempiensa kokemuksista lapsen ensim¬mäisestä kouluvuodesta ja vanhemmuudesta lapsen ensimmäisen kouluvuoden ajalta. Diak Etelä, Järvenpää, syksy 2011, 74 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakoni
Opinnäytetyömme tavoitteena oli kartoittaa vanhempien odotuksia ja kokemuk-sia lapsen ensimmäisen kouluvuoden ajalta Espoon viidessä eri yhteistyökou-lussa. Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin vanhemmuuteen liittyviä asioita, sekä lapsen ajatuksia ensimmäisestä kouluvuodesta. Opinnäytetyö on tehty yhteis-työssä Lapsen ääni-kehittämisohjelman kanssa. Työstä saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa kehittämisohjelman sisällä.
Tutkimus on toteutettu kahdessa eri vaiheessa. Syksyllä 2010 on toteutettu ensimmäinen kysely viidessä Espoon eri alueen koulussa ja keväällä 2011 on tehty toinen kysely samoissa kouluissa ja luokissa. Kyselylomakkeet rakennettiin hankkeen puolesta ja tehtäväksemme jäi tulosten purkaminen ja analysointi. Kyselylomakkeet sisälsivät sekä kvantitatiivisia, että kvalitatiivisia kysymyksiä. Tulokset koottiin kvantitatiivisten kysymysten osalta Spss-ohjelmalla. Kvalitatiivisten kysymysten koostamiseen käytettiin taas sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa saatiin kattavasti tietoa siitä, mitä vanhemmat odottivat kodin ja koulun väliseltä yhteistyöltä, sekä millaisia kokemuksia heille oli muodostunut yhteistyöstä lapsen ensimmäisen kouluvuoden aikana. Lisäksi saimme paljon arvokasta tietoa vanhempien omista ajatuksista liittyen vanhemmuuteen sekä lasten ajatuksista liittyen esimerkiksi kaverisuhteisiin ja pelkoihin. Kyselylomakkeet eivät olleet keskenään identtisiä, mutta pystyimme kuitenkin tekemään vertailua ja analysointia monien kysymysten osalta.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voimme todeta vanhempien olleen verrattain tyytyväisiä opettajan kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Vastausten pohjalta voimme kuitenkin myös todeta, ettei yhteistyön määrä nykyisellään ole riittävää van-hempien mielestä. Opettajalla ei ole tarpeeksi resursseja kohdata van¬hempia esimerkiksi riittävän usein kasvotusten, mikä kuitenkin olisi monen van-hemman mielestä erityisen tärkeää. Yhteistyötä tulee tiivistää jatkossa entisestään ja siihen kohdennettavia voimavaroja lisättävä lapsen edun nimissä. Vanhemmuuden osalta tulokset olivat hyviä ja vanhemmat kokivat yleisesti olevansa hyviä vanhempia ja heillä oli hyvä suhde omaan lapseensa. Lasten kysymyksistä selvisi, että suurin osa suhtautui positiivisesti koulunkäyntiin ja heillä oli oman kokemuksensa mukaan riittävästi kavereita. Huolta herätti kuitenkin esimerkiksi kiusaamiseen ja pelkoihin liittyvät asiat.
Kaipainen, Heidi ja Ryynänen, Mari. Ystävyys, yhteistyö ja hyvä vanhemmuus. Kartoitus Espoon kaupungin ekaluokkalaisten, sekä heidän vanhempiensa kokemuksista lapsen ensim¬mäisestä kouluvuodesta ja vanhemmuudesta lapsen ensimmäisen kouluvuoden ajalta. Diak Etelä, Järvenpää, syksy 2011, 74 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakoni
Opinnäytetyömme tavoitteena oli kartoittaa vanhempien odotuksia ja kokemuk-sia lapsen ensimmäisen kouluvuoden ajalta Espoon viidessä eri yhteistyökou-lussa. Lisäksi opinnäytetyössä tutkittiin vanhemmuuteen liittyviä asioita, sekä lapsen ajatuksia ensimmäisestä kouluvuodesta. Opinnäytetyö on tehty yhteis-työssä Lapsen ääni-kehittämisohjelman kanssa. Työstä saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään tulevaisuudessa kehittämisohjelman sisällä.
Tutkimus on toteutettu kahdessa eri vaiheessa. Syksyllä 2010 on toteutettu ensimmäinen kysely viidessä Espoon eri alueen koulussa ja keväällä 2011 on tehty toinen kysely samoissa kouluissa ja luokissa. Kyselylomakkeet rakennettiin hankkeen puolesta ja tehtäväksemme jäi tulosten purkaminen ja analysointi. Kyselylomakkeet sisälsivät sekä kvantitatiivisia, että kvalitatiivisia kysymyksiä. Tulokset koottiin kvantitatiivisten kysymysten osalta Spss-ohjelmalla. Kvalitatiivisten kysymysten koostamiseen käytettiin taas sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa saatiin kattavasti tietoa siitä, mitä vanhemmat odottivat kodin ja koulun väliseltä yhteistyöltä, sekä millaisia kokemuksia heille oli muodostunut yhteistyöstä lapsen ensimmäisen kouluvuoden aikana. Lisäksi saimme paljon arvokasta tietoa vanhempien omista ajatuksista liittyen vanhemmuuteen sekä lasten ajatuksista liittyen esimerkiksi kaverisuhteisiin ja pelkoihin. Kyselylomakkeet eivät olleet keskenään identtisiä, mutta pystyimme kuitenkin tekemään vertailua ja analysointia monien kysymysten osalta.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä voimme todeta vanhempien olleen verrattain tyytyväisiä opettajan kanssa tehtyyn yhteistyöhön. Vastausten pohjalta voimme kuitenkin myös todeta, ettei yhteistyön määrä nykyisellään ole riittävää van-hempien mielestä. Opettajalla ei ole tarpeeksi resursseja kohdata van¬hempia esimerkiksi riittävän usein kasvotusten, mikä kuitenkin olisi monen van-hemman mielestä erityisen tärkeää. Yhteistyötä tulee tiivistää jatkossa entisestään ja siihen kohdennettavia voimavaroja lisättävä lapsen edun nimissä. Vanhemmuuden osalta tulokset olivat hyviä ja vanhemmat kokivat yleisesti olevansa hyviä vanhempia ja heillä oli hyvä suhde omaan lapseensa. Lasten kysymyksistä selvisi, että suurin osa suhtautui positiivisesti koulunkäyntiin ja heillä oli oman kokemuksensa mukaan riittävästi kavereita. Huolta herätti kuitenkin esimerkiksi kiusaamiseen ja pelkoihin liittyvät asiat.