Ammattikorkeakouluopiskelijoiden työharjoittelun ohjaus liiketalouden opinnoissa
Koski, Aapo; Harmoinen, Päivi; Hietanen, Lea; Tolvanen, Kirsi; Kamaja, Pekka (2011)
Koski, Aapo
Harmoinen, Päivi
Hietanen, Lea
Tolvanen, Kirsi
Kamaja, Pekka
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116634
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116634
Tiivistelmä
Tämän tutkielman kohteena on ammattikorkeakoulu (AMK) -opiskelijoiden työharjoittelun ohjaus ja sen toimivuus. Tutkimuskohde voidaan nähdä: 1) toimijoina, joita ovat opiskelija, ohjaava opettaja tai opettajat sekä työpaikan ohjaaja tai ohjaajat, ja 2) sisältönä, jota on opiskelijaharjoittelijan työn kautta oppiminen sekä muut harjoittelusta saatavat hyödyt eri osapuolille. Tutkielman tavoitteena oli tunnistaa työharjoittelun ohjaukseen liittyviä heikkoja kohtia ja ehdottaa kehittämisen kohteita, joilla voidaan parantaa ohjauksen toimivuutta.
Tutkielman tutkimuskysymys rajattiin koskemaan AMK-opiskelijan työharjoittelua tukevan ohjausmallin toimivuuden arviointia. Teoreettisen taustan tutkimukselle muodostavat ammatillisen kasvun teoreettiset mallit, ohjaaja-ohjattava -suhteen pedagogiikka sekä hiljainen tieto sekä aineeton pääoma.
Tutkimuksen aineisto saatiin haastattelemalla kolmea liiketalouden harjoittelua suorittavaa AMK-opiskelijaa, heidän harjoitteluaan ohjaavia opettajia ja työpaikan harjoittelun ohjaajia. Kustakin kehittämishankkeessa mukana olevasta ammattikorkeakoulusta oli tarkastelun kohteena yksi työharjoittelu, joita tarkasteltiin kolmen prosessiin liittyvän henkilön näkökulmasta. Haastatteluaineiston ja ammattikorkeakoulujen työharjoitteluun liittyvän ohjeistuksen pohjalta muodostettiin kuva ohjausmallin nykytilasta sekä päämuuttujat alamuuttujineen. Tavoitetila saatiin muodostettua tunnistamalla parannusideoita aineistosta esiin nousevien ongelmien ja ohjausmallin jäykkyyksien pohjalta. Tutkimuksen tulokseksi saatiin yhdeksän pääluokkaa, jotka ovat: 1) roolit, 2) perehdyttäminen, 3) vuorovaikutus, 4) valinta ja valmiustasot, 5) ammatillinen kasvu, 6) lisäarvo työyhteisölle, 7) tavoitteiden asettaminen, 8) ohjausmenetelmät sekä 9) palaute- ja arviointimenetelmät.
Johtajuus osana ohjausmallia toteutuu hyvin vaihtelevasti eri toimijoiden kautta. Ohjausmalli suosii aktiivisia ja vuorovaikutustaitoisia opiskelijoita, jotka kykenevät ottamaan alkuvaiheen jälkeen ohjat käsiinsä ja johtamaan prosessia. Keskeinen johtopäätös on, että ammattikorkeakoulujen tarpeisiin tulee luoda laatujärjestelmän tyyppinen ratkaisu. Tässä raportissa nämä yhdeksän pääluokan näkökulmat on huomioitu ja näistä on johdettu selkeät toimintaohjeet – vältä-vahvista -tyyppisesti. Ehdotetun ohjausmallin tulee olla helposti omaksuttava työkalupakki, jonka avulla johtajuutta voidaan jakaa ja vahvistaa työharjoittelujaksoilla.
Tutkielman tutkimuskysymys rajattiin koskemaan AMK-opiskelijan työharjoittelua tukevan ohjausmallin toimivuuden arviointia. Teoreettisen taustan tutkimukselle muodostavat ammatillisen kasvun teoreettiset mallit, ohjaaja-ohjattava -suhteen pedagogiikka sekä hiljainen tieto sekä aineeton pääoma.
Tutkimuksen aineisto saatiin haastattelemalla kolmea liiketalouden harjoittelua suorittavaa AMK-opiskelijaa, heidän harjoitteluaan ohjaavia opettajia ja työpaikan harjoittelun ohjaajia. Kustakin kehittämishankkeessa mukana olevasta ammattikorkeakoulusta oli tarkastelun kohteena yksi työharjoittelu, joita tarkasteltiin kolmen prosessiin liittyvän henkilön näkökulmasta. Haastatteluaineiston ja ammattikorkeakoulujen työharjoitteluun liittyvän ohjeistuksen pohjalta muodostettiin kuva ohjausmallin nykytilasta sekä päämuuttujat alamuuttujineen. Tavoitetila saatiin muodostettua tunnistamalla parannusideoita aineistosta esiin nousevien ongelmien ja ohjausmallin jäykkyyksien pohjalta. Tutkimuksen tulokseksi saatiin yhdeksän pääluokkaa, jotka ovat: 1) roolit, 2) perehdyttäminen, 3) vuorovaikutus, 4) valinta ja valmiustasot, 5) ammatillinen kasvu, 6) lisäarvo työyhteisölle, 7) tavoitteiden asettaminen, 8) ohjausmenetelmät sekä 9) palaute- ja arviointimenetelmät.
Johtajuus osana ohjausmallia toteutuu hyvin vaihtelevasti eri toimijoiden kautta. Ohjausmalli suosii aktiivisia ja vuorovaikutustaitoisia opiskelijoita, jotka kykenevät ottamaan alkuvaiheen jälkeen ohjat käsiinsä ja johtamaan prosessia. Keskeinen johtopäätös on, että ammattikorkeakoulujen tarpeisiin tulee luoda laatujärjestelmän tyyppinen ratkaisu. Tässä raportissa nämä yhdeksän pääluokan näkökulmat on huomioitu ja näistä on johdettu selkeät toimintaohjeet – vältä-vahvista -tyyppisesti. Ehdotetun ohjausmallin tulee olla helposti omaksuttava työkalupakki, jonka avulla johtajuutta voidaan jakaa ja vahvistaa työharjoittelujaksoilla.