Uusien röntgenhoitajien kokemuksia työhön perehdytyksestä HUS-Röntgenissä
Arola, Mette; Kukkola, Emmi (2011)
Arola, Mette
Kukkola, Emmi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016397
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016397
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on selvitys vuosina 2009–2010 HUS-Röntgeniin työllistyneiden uusien rönt-genhoitajien kokemuksista saamastaan työhön perehdytyksestä. Työn tarkoituksena oli kartoittaa, miten perehdytys oli toteutettu suunnittelu- toteutus ja arviointivaiheessa sekä olivatko röntgenhoitajat tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen.
Aineiston keruu toteutettiin sähköisellä kyselyllä. Linkki kyselyyn lähetettiin 78 röntgenhoitajalle, joista 30 (n=30) vastasi kyselyyn. Vastausprosentiksi muodostui 38. Kyselylomake koostui taustakysymyksistä, 28 väittämästä ja yhdestä avoimesta kysymyksestä. Väittämät oli jaettu viiteen osioon: ensimmäinen työviikkoni, perehdytysaikana, liikelaitos, työni ja perehdytys kokonaisuutena. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kukin väittämä Likertin neliportaisella asteikolla. Väittämät analysoitiin kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän mukaisesti.
Tuloksista selviää, että vuosina 2009–2010 töihin tulleet uudet röntgenhoitajat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen. Suurimmalla osalla oli käytetty perehdytyksessä perehdytysohjelmaa tai -suunnitelmaa ja pääosalla oli perehdytyksen ajaksi nimetty perehdyttäjä. Perehdytysohjelman käytöllä, nimetyllä perehdyttäjällä ja hänen valmistautumisellaan oli yhteys vastaajien tyytyväisyyteen toteutuneesta perehdytyksestä. Vastaajilla oli selvä kuva työnsä sisällöstä, omista vahvuuksistaan ja kehitettävistä alueista. Pääosin röntgenhoitajilla oli hyvät tiedot HUS-Röntgenin arvoista, tavoitteista ja toiminnasta. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että perehdytyksen onnistumisen arviointi ja kehittymissuunnitelman laatiminen perehdytyksen jälkeiselle ajalle ei toteutunut noin puolella vastaajista.
Aineiston keruu toteutettiin sähköisellä kyselyllä. Linkki kyselyyn lähetettiin 78 röntgenhoitajalle, joista 30 (n=30) vastasi kyselyyn. Vastausprosentiksi muodostui 38. Kyselylomake koostui taustakysymyksistä, 28 väittämästä ja yhdestä avoimesta kysymyksestä. Väittämät oli jaettu viiteen osioon: ensimmäinen työviikkoni, perehdytysaikana, liikelaitos, työni ja perehdytys kokonaisuutena. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kukin väittämä Likertin neliportaisella asteikolla. Väittämät analysoitiin kvantitatiivisen tutkimusmenetelmän mukaisesti.
Tuloksista selviää, että vuosina 2009–2010 töihin tulleet uudet röntgenhoitajat olivat pääosin tyytyväisiä saamaansa perehdytykseen. Suurimmalla osalla oli käytetty perehdytyksessä perehdytysohjelmaa tai -suunnitelmaa ja pääosalla oli perehdytyksen ajaksi nimetty perehdyttäjä. Perehdytysohjelman käytöllä, nimetyllä perehdyttäjällä ja hänen valmistautumisellaan oli yhteys vastaajien tyytyväisyyteen toteutuneesta perehdytyksestä. Vastaajilla oli selvä kuva työnsä sisällöstä, omista vahvuuksistaan ja kehitettävistä alueista. Pääosin röntgenhoitajilla oli hyvät tiedot HUS-Röntgenin arvoista, tavoitteista ja toiminnasta. Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että perehdytyksen onnistumisen arviointi ja kehittymissuunnitelman laatiminen perehdytyksen jälkeiselle ajalle ei toteutunut noin puolella vastaajista.