Lasten ystävyyssuhteet sijaishuollossa
Hemmilä, Mari; Lötjönen, Heidi (2011)
Hemmilä, Mari
Lötjönen, Heidi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815810
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815810
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Hemmilä, Mari & Lötjönen, Heidi. Lasten ystävyyssuhteet sijaishuollossa. Oulu, syksy 2011. 68 s, 5 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Pohjoinen Oulu. Sosiaalialan koulutusoh-jelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lastensuojelulaitokseen sijoitettujen 8-12-vuotiaiden lasten ystävyyssuhteita sijaishuollon aikana. Tutkimuksen tavoit-teena oli saada tietoa, jolla voidaan parantaa ystävyyssuhteiden ylläpitoa sijaishuollon aikana ja näin tukea lapsen hyvinvointia. Tärkeää oli saada kuuluviin lasten oma ääni. Opinnäytetyömme on osana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Oulun seudun lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointihanketta. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys muodostui vertais- ja ystävyyssuhteista, sijaishuollosta sekä sosiaalisesta pääomasta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisesti. Haastattelut tehtiin vuoden 2011 aikana neljässä eri lastenkodissa. Haastateltavia lapsia oli yhteensä kuusi. Tutkimusluvat pyysimme lastenkotien johtajilta sekä lapsilta. Lastenkotien johtajat pyysivät luvat lasten vanhemmilta. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysi menetelmää käyttäen.
Lastenkodissa asuminen asettaa monenlaista erityisyyttä ystävyyssuhteille. Lapset tapasivat ystäviään koulussa, kotona, lastenkodilla, ystävien luona ja harrastuksissa, eli ystävyyssuhteita on useassa paikassa. Ystävien vierailujen ja yhteydenpidon määrällä oli yhteys lastenkodissa asumisen pituuteen. Lyhyissä sijoituksissa yhteys oli vähäisempää kuin pitkissä sijoituksissa. Pääsääntöisesti lapset kokivat tapaavansa ystäviään riittävästi. Lapsien mielestä aikuiset olivat lastenkodilla heitä varten. He toivoivat huomiota ja yhteistä tekemistä heidän kanssaan. Jatkotutkimushaasteina tulevaisuudessa ovat sijoituskierteen vaikutus lapsen hyvinvointiin, sijoituksesta johtuvan häpeäntunteen vaikutus ystävyyssuhteisiin ja laajempi tutkimus ystävyyden tukemisesta sijaishuoltopaikoissa.
Asiasanat: sosiaalinen pääoma, ystävyys, sijaishuolto, kvalitatiivinen tutkimus
Hemmilä, Mari & Lötjönen, Heidi. Lasten ystävyyssuhteet sijaishuollossa. Oulu, syksy 2011. 68 s, 5 liitettä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Pohjoinen Oulu. Sosiaalialan koulutusoh-jelma, sosionomi (AMK).
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lastensuojelulaitokseen sijoitettujen 8-12-vuotiaiden lasten ystävyyssuhteita sijaishuollon aikana. Tutkimuksen tavoit-teena oli saada tietoa, jolla voidaan parantaa ystävyyssuhteiden ylläpitoa sijaishuollon aikana ja näin tukea lapsen hyvinvointia. Tärkeää oli saada kuuluviin lasten oma ääni. Opinnäytetyömme on osana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Oulun seudun lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointihanketta. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys muodostui vertais- ja ystävyyssuhteista, sijaishuollosta sekä sosiaalisesta pääomasta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisesti. Haastattelut tehtiin vuoden 2011 aikana neljässä eri lastenkodissa. Haastateltavia lapsia oli yhteensä kuusi. Tutkimusluvat pyysimme lastenkotien johtajilta sekä lapsilta. Lastenkotien johtajat pyysivät luvat lasten vanhemmilta. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Saatu aineisto litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysi menetelmää käyttäen.
Lastenkodissa asuminen asettaa monenlaista erityisyyttä ystävyyssuhteille. Lapset tapasivat ystäviään koulussa, kotona, lastenkodilla, ystävien luona ja harrastuksissa, eli ystävyyssuhteita on useassa paikassa. Ystävien vierailujen ja yhteydenpidon määrällä oli yhteys lastenkodissa asumisen pituuteen. Lyhyissä sijoituksissa yhteys oli vähäisempää kuin pitkissä sijoituksissa. Pääsääntöisesti lapset kokivat tapaavansa ystäviään riittävästi. Lapsien mielestä aikuiset olivat lastenkodilla heitä varten. He toivoivat huomiota ja yhteistä tekemistä heidän kanssaan. Jatkotutkimushaasteina tulevaisuudessa ovat sijoituskierteen vaikutus lapsen hyvinvointiin, sijoituksesta johtuvan häpeäntunteen vaikutus ystävyyssuhteisiin ja laajempi tutkimus ystävyyden tukemisesta sijaishuoltopaikoissa.
Asiasanat: sosiaalinen pääoma, ystävyys, sijaishuolto, kvalitatiivinen tutkimus