Maarianhaminan kaupungin vanhainkodin asukkaiden ravitsemustila vuosina 2009-2010
Karlsson, Carita; Eklund, Ritva (2011)
Karlsson, Carita
Eklund, Ritva
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016536
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016536
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millainen ravitsemustila Maarianhaminan kaupungin vanhainkodin, Trobergshemmetin, asukkailla oli vuosina 2009 ja 2010. Lisäksi tarkasteltiin oliko ravitsemustiloissa tapahtunut muutoksia edellä mainittujen vuosien aikana. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää ja tutkimustulokset esitettiin numeraalisessa muodossa. Tutkimuksessa saatuja tuloksia tullaan hyödyntämään ravitsemushoidon kehittämisessä Trobergshemmetissä ja tavoitteena on ravitsemushoidon avulla parantaa asukkaiden elämänlaatua.
Opinnäytetyön aineistoon valittiin Trobergshemmetin 60 asukkaasta 34 asukkaan MNA-mittaustulokset vuodelta 2009 ja 2010. Kohderyhmän keski-ikä oli vuonna 2009 86,7 vuotta. Miesten keski-ikä oli 84,8 vuotta ja naisten 87,5 vuotta, heistä naisia oli 70 % (24/34) ja miehiä 30 % (10/34).
Aineistoon käytetyt kahden mittauskerran MNA-lomakkeet oli täytetty syyskuussa 2009 ja 2010 Trobergshemmetin hoitohenkilökunnan toimesta, joten käytössä oli sekundaarinen aineisto. Tilastollinen analyysi tehtiin laskemalla muuttujien frekvenssit sekä prosenttijakautumat. Tulokset taulukoitiin Word 2010-ohjelmalla siten, että MNA-testin vastauksista ja vastaajien määristä laadittiin taulukot.
Opinnäytetyöhön tehty selvitys osoitti, että ravitsemustiloissa on tapahtunut muutoksia. Hyvä ravitsemustila oli useammalla asukkaalla vuonna 2010 kuin vuonna 2009 ja aliravitsemusriskissä olevien määrä oli pienempi vuoden 2010 mittauksessa kuin vuotta aikaisemmin. Aliravitsemustila oli kuitenkin lisääntynyt 18 %:sta 26 %:iin vuoden aikana. Aliravitsemuksen määrä suhteessa kohderyhmän kokoon on merkittävä ja siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella pelkät MNA-mittaukset eivät vielä riitä takaamaan asukkaiden hyvää ravitsemustilaa. Ravitsemustilan mittauksia tarvitaan ja ravitsemushoidon kehittämistä on jatkettava. Lisäksi ravitsemustilan dokumentointiin ja ravitsemushoitosuunnitelmaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. Hoitohenkilökunnan tulisikin saada lisäkoulutusta vanhusten ravitsemukseen liittyvistä erityispiirteistä, jotta he osaisivat paremmin tunnistaa virheravitsemustilat. Oikealla ravitsemusneuvonnalla ja – hoidolla voidaan ehkäistä vanhusten aliravitsemusta varhaisessa vaiheessa ja parantaa heidän toimintakykyä ja elämänlaatua.
Opinnäytetyön aineistoon valittiin Trobergshemmetin 60 asukkaasta 34 asukkaan MNA-mittaustulokset vuodelta 2009 ja 2010. Kohderyhmän keski-ikä oli vuonna 2009 86,7 vuotta. Miesten keski-ikä oli 84,8 vuotta ja naisten 87,5 vuotta, heistä naisia oli 70 % (24/34) ja miehiä 30 % (10/34).
Aineistoon käytetyt kahden mittauskerran MNA-lomakkeet oli täytetty syyskuussa 2009 ja 2010 Trobergshemmetin hoitohenkilökunnan toimesta, joten käytössä oli sekundaarinen aineisto. Tilastollinen analyysi tehtiin laskemalla muuttujien frekvenssit sekä prosenttijakautumat. Tulokset taulukoitiin Word 2010-ohjelmalla siten, että MNA-testin vastauksista ja vastaajien määristä laadittiin taulukot.
Opinnäytetyöhön tehty selvitys osoitti, että ravitsemustiloissa on tapahtunut muutoksia. Hyvä ravitsemustila oli useammalla asukkaalla vuonna 2010 kuin vuonna 2009 ja aliravitsemusriskissä olevien määrä oli pienempi vuoden 2010 mittauksessa kuin vuotta aikaisemmin. Aliravitsemustila oli kuitenkin lisääntynyt 18 %:sta 26 %:iin vuoden aikana. Aliravitsemuksen määrä suhteessa kohderyhmän kokoon on merkittävä ja siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella pelkät MNA-mittaukset eivät vielä riitä takaamaan asukkaiden hyvää ravitsemustilaa. Ravitsemustilan mittauksia tarvitaan ja ravitsemushoidon kehittämistä on jatkettava. Lisäksi ravitsemustilan dokumentointiin ja ravitsemushoitosuunnitelmaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. Hoitohenkilökunnan tulisikin saada lisäkoulutusta vanhusten ravitsemukseen liittyvistä erityispiirteistä, jotta he osaisivat paremmin tunnistaa virheravitsemustilat. Oikealla ravitsemusneuvonnalla ja – hoidolla voidaan ehkäistä vanhusten aliravitsemusta varhaisessa vaiheessa ja parantaa heidän toimintakykyä ja elämänlaatua.