Hakumenettelyn kehittäminen suuntautumisopintoihin kone- ja metallialalla Tampereen ammattiopistossa
Mäkinen, Ari (2011)
Mäkinen, Ari
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120217034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120217034
Tiivistelmä
Ammatillisen koulutuksen suosio on viime vuosina noussut, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna sen suosio on ollut laskussa. Tämä tarkoittaa, että motivoituneita opiskelijoita tulee entistä vähemmän ammattioppilaitoksiin ja varsinkin kone- ja metallialalle on hakeutunut entistä vähemmän opiskelijoita. Myös osa kone- ja metallialan eri suuntautumisvaihtoehdoista on ollut vähemmän suosittuja. Teollisuuden työpaikoille tarvitaan kuitenkin edelleen osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa eri ammatteihin.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kone- ja metallialan suuntautumisopintojen valintojen ohjausta ja -pisteytystä niin, että opiskelijoiden valinnat eri vaihtoehtoihin jakaantuisivat mahdollisimman tasan, mikä nyt ei toteudu. Kun valinnat saadaan ohjattua siten, että opiskelijoiden halukkuus eri vaihtoehtoihin jakaantuu mahdollisimman tasaisesti, kokevat opiskelijat vähemmän pettymyksiä valintojen suhteen ja heidän motivaationsa opiskeluun säilyy hyvänä koko opiskeluajan. Tällä varmistetaan myös se, että teollisuus saa tarvitsemaansa ammattitaitoista työvoimaa. Valintaprosessia tulee kokonaisuudessaan kehittää sellaiseksi, että valintojen toteutus työllistää mahdollisimman vähän sekä opinto- että ryhmänohjaajia. Kyselytutkimuksen tavoitteena on kartoittaa epäonnistuneiden valintojen merkitystä opiskelumotivaatioon ja sitä, kokevatko opiskelijat tulleensa kohdelluksi oikeudenmukaisesti valinnoissa.
Aineiston keräämiseen on käytetty haastatteluja, kyselyjä, havainnointia, omia päätelmiä ja aikaisemmin laadittuja materiaaleja. Näin kerätty aineisto on työssä analysoitu ja tiivistetty kokonaisuudeksi. Työn tuloksena on syntynyt uusi toimintamalli ja ohjeistus, jonka pohjalta suuntautumisopintojen valinnat tullaan tekemään Tampereen ammattiopiston kone- ja metallialalla.
Kehiteltyä valintaprosessia voisi käyttää mallina vastaavissa valinnoissa myös muissa oppilaitoksissa, kehittelyssä on pitkälti mukailtu yhteishaun periaatteita. Opettajien, joista useimmat toimivat myös ryhmänohjaajina, sekä opinto-ohjaajien työ ammattioppilaitoksissa on haasteellista nuorten opiskelijoiden parissa. Pienetkin helpotukset työmääriin, mitä opinnäyteyön tuloksena on saatu aikaan, helpottavat opetustyötä ja ovat siksi tervetulleita.
Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää kone- ja metallialan suuntautumisopintojen valintojen ohjausta ja -pisteytystä niin, että opiskelijoiden valinnat eri vaihtoehtoihin jakaantuisivat mahdollisimman tasan, mikä nyt ei toteudu. Kun valinnat saadaan ohjattua siten, että opiskelijoiden halukkuus eri vaihtoehtoihin jakaantuu mahdollisimman tasaisesti, kokevat opiskelijat vähemmän pettymyksiä valintojen suhteen ja heidän motivaationsa opiskeluun säilyy hyvänä koko opiskeluajan. Tällä varmistetaan myös se, että teollisuus saa tarvitsemaansa ammattitaitoista työvoimaa. Valintaprosessia tulee kokonaisuudessaan kehittää sellaiseksi, että valintojen toteutus työllistää mahdollisimman vähän sekä opinto- että ryhmänohjaajia. Kyselytutkimuksen tavoitteena on kartoittaa epäonnistuneiden valintojen merkitystä opiskelumotivaatioon ja sitä, kokevatko opiskelijat tulleensa kohdelluksi oikeudenmukaisesti valinnoissa.
Aineiston keräämiseen on käytetty haastatteluja, kyselyjä, havainnointia, omia päätelmiä ja aikaisemmin laadittuja materiaaleja. Näin kerätty aineisto on työssä analysoitu ja tiivistetty kokonaisuudeksi. Työn tuloksena on syntynyt uusi toimintamalli ja ohjeistus, jonka pohjalta suuntautumisopintojen valinnat tullaan tekemään Tampereen ammattiopiston kone- ja metallialalla.
Kehiteltyä valintaprosessia voisi käyttää mallina vastaavissa valinnoissa myös muissa oppilaitoksissa, kehittelyssä on pitkälti mukailtu yhteishaun periaatteita. Opettajien, joista useimmat toimivat myös ryhmänohjaajina, sekä opinto-ohjaajien työ ammattioppilaitoksissa on haasteellista nuorten opiskelijoiden parissa. Pienetkin helpotukset työmääriin, mitä opinnäyteyön tuloksena on saatu aikaan, helpottavat opetustyötä ja ovat siksi tervetulleita.